Tämän blogin on kirjoittanut Jaana Karmala-Vanamo. Hän osallistuu Lahti Living Lab:n toteuttamaan bokashi kokeiluun kesän ja syksyn 2022 aikana.
Kokeilu kuuluu laajaan Cities2030 hankkeeseen, jota rahoittaa Horizon2020 EU-ohjelma (www.cities2030.eu).
http://liskonainen.blogspot.com/2022/10/biojatteesta-havikkiruuasta-sun-muusta.html
Tämän blogin on kirjoittanut Reetta Suominen. Hän osallistuu Lahti Living Lab:n toteuttamaan bokashi kokeiluun kesän ja syksyn 2022 aikana.
Kokeilu kuuluu laajaan Cities2030 hankkeeseen, jota rahoittaa Horizon2020 EU-ohjelma (www.cities2030.eu).
Olen asunut melkein koko elämäni taloyhtiöissä, joissa kierrätys on otettu hyvin huomioon. Helppoa ja mukavaa, itse vaan jaksat lajitella oikeaan saaviin. Tänä vuonna muutin omakotitaloon, jossa ei ole koskaan ollut biojätteen kompostointi mahdollisuutta. Olin tästä jopa hieman järkyttynyt, koska biojätteen laitto sekajätteen sekaan tuntui erittäin väärältä. Muuton yhteydessä kuluja oli aivan älyttömästi ja ensimmäisenä hankintalistalla ei ollut kompostoria. Silmiini osui mahdollisuus osallistua bokashointi kokeiluun ja kiinnostukseni heräsi, en ollut koskaan aikaisemmin edes kuullut moisesta. Lähdin mukaan puhtaasti siitä syystä, että halusin hyödyntää biojätteet enkä heittää niitä roskiin.
Perehdyin bokashointiin hankkeen tarjoamista tietolähteistä ja etsin muutakin tietoa. Aloitus tuntui hieman haastavalta ja se venyikin kesälomareissun vuoksi. Aluksi tuntui, että miten näitä biojätteitä voi pitää sisällä, lämpösessä, eikö tämä homehdu aivan täysin? Kokemusta kun oli avoimista biojäteastioista, joita joskus tullut vietyä turhan harvoin. Uskalsin kuitenkin aloittaa kokeilun, eikä aloituksen vaikeus ollut esteenä.
Bokashointi eteni hyvin. Astiaa pidettiin varastohuoneessa, joka taisi olla hieman turhan lämmin ja hajuhaittaa ilmeni jonkin verran. Olen hieman suuripiirteinen ihminen, enkä jaksa aina miettiä kuinka paljon jätettä on suhteessa rouheeseen. Rouheen ja hiilen suhde jätteisiin on jäänyt hieman epäselväksi, roiskaisu päälle. En ole myöskään jaksanut pilkkoa biomateriaalia kovin pieneksi, joka edesauttaisi prosessia.
Kesä eteni ja aina välillä tuli käytyä kokeilemassa, että joko sitä fermentointilitkua on alkanut erittymään. Aika monta kertaa kävin kokeilemassa, kunnes noin 8 viikon muhittamisen jälkeen mitta-astian pohjalle lirahti nestettä. Ensimmäiset nesteet käytin kesäkukkien
lannoitukseen kasteluveden mukana. Tässä annostuksessa olin tarkka, en halunnut myrkyttää kasveja.
Pidemmän ajan kuluessa ämpäri tuotti useita mittoja fermentointinestettä. Käytin ne pääsääntöisesti puutarhan kastelussa ravintoaineina. Tomaatit ainakin tykkäsivät! Kokeilin myös putken avausta, mutta sen toimivuudesta ei tietoa. Kamalan hajun sai ainakin aikaiseksi kodinhoitohuoneeseen.
Oli aika keksiä, mitä bokashoidulle materaalille tekisi. Multatehdas kuulosti sitten kuitenki vaikealta ja tähän vaiheeseen oikeastaan oma bokashointi-intoni typpäsi. Olen aloitteleva omakotiasuja, joka juuri ja juuri tunnistaa puutarhassa olevat kasvit. Se, että osaisin vielä hoitaakin niitä on vähän vaiheessa. Tuntui vaikealta alkaa väsäilemään multatehdasta, kun
perushommatkaan eivät vielä suju. En ehkä ollut ajatellut tätä vaihetta käytännössä niin pitkälle. Kivahan sitä jätettä oli keräillä, mutta jatkojalostus olikin eri asia.
Päädyimme siis ostamaan lämpökompostorin. Ilmoitus biojätteen lajittelusta on tehty kunnalle ja sekajätteen tyhjennysväliä pidennetty. Dumppasin jo fermentoituneet biojätteet lämpökompostoriin. Siitä komposti sai hyvät lähtökohdat prosessin käynnistykseen.
Tässä vaiheessa bokashointiastiat eivät olleet enää käytössä. Innostus laski. Kunnes tuli ensimmäinen yhteinen tapaaminen, jossa jaettiin kokemuksia ja sain kuulla, että bokashointi kannattaa lämpökompostoinnista huolimatta. Mielestäni näitä tapaamisia voisi olla esimerkiksi ihan alussa ja joskus keskivaiheilla kokeilua. Whatsapp ryhmä oli hyvä tuki, mutta sain ehdottomasti enemmän innostusta kokeiluun lähitapaamisesta.
Kaikki keinot materiaalien jatko käyttöön ovat ehdottomasti tervetulleita. En ollut koskaan ajatellut biojätteen potentiaalia bokashoinnin kautta. Lisäksi oli hyvä kuulla Salpakierron edustajalta biojätteen kierrätyksestä ja hyödyntämisestä Päijät-Hämeen alueella. Minusta tuntuu, että täällä oikeasti yritetään saada materiaalit mahdollisimman hyvin jatkokäyttöön.
Tällä hetkellä bokashointi on tauolla, mutta uskon palaavani sen pariin vielä pian. Varmaan viimeistään kun lämpökompostori lopettaa toimintansa sään viiletessä ja fermentointilitkulla saisi sen herätettyä. Kokeilu on ollut kaiken kaikkiaan positiivinen ja olen yrittänyt jakaa ilosanomaa muillekin. Läheiseni on innokas tomaatinviljelijä ja voisin kannustaa häntä kokeilemaan bokashointia ensi kesänä. Yhteinen kokemus lannoitteen toimivuudesta olisi mukava jakaa.
Tämän blogin on kirjoittanut Jaana Martikainen. Hän osallistuu Lahti Living Lab:n toteuttamaan bokashi kokeiluun kesän ja syksyn 2022 aikana.
Kokeilu kuuluu laajaan Cities2030 hankkeeseen, jota rahoittaa Horizon2020 EU-ohjelma (www.cities2030.eu).
Eläminen ympäristö huomioiden on ollut aina minulle tärkeää. Joissakin arjen asioissa ympäristön huomioiminen on helpompaa kuin toisissa. Jätteiden kierrättäminen varsinkin kaupunkialueella on minusta ollut varsin helppo tapa tehdä ympäristötekoja: riittää, kun lajittelee jätteitä eri astioihin kotipihassa ja joku kuljettaa jätteet pois silmistä. Jätteiden käsittely ei toki ole ratkaisu ylettömään kuluttamiseen ja syntyvän jätteen määrä sekä siihen vaikuttaminen on ihan oma juttunsa. Taatusti myös omassa arjessa on varaa parantaa ja huomioida oman toiminnan vaikutukset ympäristöön ja nykyisin myös ilmastoon aiempaa paremmin.
Pieni kaupunkitakapiha ja viljelylaatikko ovat herättäneet kiinnostukseni biojätteiden hyödyntämiseen omassa pihassa. Taloyhtiössä toki kierrätetään biojätteet – ja kuusi muuta jätejaetta – mutta olisihan se mainiota hyödyntää jätteet omalla pihalla. Samalla vähenisi tarve tuoda pihaan multaa tai lannoitetta muualta. Viljelylaatikon multa kun tuppaa hupenevan ja varsinkin keväällä mullan pinta näyttää aina vajonneen edellisvuodesta.
Kahden hengen taloudessa tavallinen komposti tuntuu kovin massiiviselta, eikä iso kompostori oikeastaan ole kovin viehättävä näky pienessä pihassa. Ainakin mielikuvani kotikompostista on melko iso ja jykevä astia, jonne eivät haittaeläimet pääse. Minulla ei ole kokemusta perinteisestä kompostoinnista, joten joka tapauksessa tässä ollaan uuden äärellä. Jätteiden lajittelussa sen sijaan olen jo vähintäänkin kokenut.
Lahdessa on kierrätetty kotitalouksien jätteitä monipuolisesti jo viime vuosituhannella ja jätteiden lajittelu eri astioihin on tuttua sieltä asti. Muistan yhä kokemani järkytyksen, kun opiskelupaikkakunnalla 2000-luvun alussa jätteistä lajiteltiin vain bio- ja sekajäte sekä keräyspaperi. Mikä kulttuurishokki valveutuneelle yliopisto-opiskelijalle, joka oli tottunut lajittelemaan aiemmin pari muutakin jaetta taloyhtiön astioihin.
Ennen tätä kokeilua olin jo tutkaillut bokashia jopa rautakaupan hyllyllä muun asioinnin ohella ja lueskellut aiheesta. Selvittely ja tutkailu ei ollut kuitenkaan johtanut toimintaan, vaan jäänyt vain pohdiskelun asteelle. Siksi mahdollisuus osallistua bokashikokeiluun ja saada vinkkejä sekä tukea puuhaan, oli mahdollisuus, jota ei kannattanut jättää käyttämättä. Bokashissa kiinnostaa pienen biojätemäärän kohtuullisen vaivaton ja hajuton käsittely kotona. Myös prosessin nopeus viehättää verrattuna tavalliseen kompostiin.
Bokashikokeilussa kiinnostaa paitsi oma takapiha, myös biojätteen käsittely ja keräys asuinalueilla. Esimerkiksi kapealla kotikadullani käy useita eri jäteautoja hakemassa eri jätteitä, eri pihoista ja eri päivinä. Uudistunut jätelaki tuonee tähän helpotusta, kun suurin osa jätekuljetuksista kilpailutetaan jatkossa keskitetysti jokaisen taloyhtiön tai kotitalouden oman järjestelyn sijaan. Josko sitten sama auto koukkisi yhteen kyytiin esimerkiksi kotikadun kaikki kartongit. Kuten perinteinen kompostointi, myös bokashointi vähentäisi tarvetta biojätteiden kuljettamiselle. Raskaiden ajoneuvojen ajelu kotikadulla vähenisi, mikä olisi parempi ilmastolle ja tekisi myös arjen liikkumisesta turvallisempaa.
Näillä pohdinnoilla lähdin täyttämään ensimmäistä bokashiastiaa.
Tämän blogin on kirjoittanut Maaret Kurki. Hän osallistuu Lahti Living Lab:n toteuttamaan bokashi kokeiluun kesän ja syksyn 2022 aikana.
Kokeilu kuuluu laajaan Cities2030 hankkeeseen, jota rahoittaa Horizon2020 EU-ohjelma (www.cities2030.eu).
2. VAIHE: MULTAAMINEN
Biojätteiden bokashoinnin toinen vaihe on hapatetun massan sekoittaminen multaan jyrsijöiltä suojatussa astiassa. Menetelmä sopii erinomaisesti:
Hätähousuille
Hapatettu aines murenee hipaisemalla mullan sekaan sekoittaessa. Sopivassa lämpötilassa multaantuminen tapahtuu nopeasti, jopa kahdessa viikossa. Uskomaton väite, joten oli liian piinallista odottaa senkän vertaa ja menin tonkimaan multatehtaana toimivaa muuttolaatikkoa jo puolentoista viikon kuluttua. Melkein kaikki oli kadonnut mullan sekaan! Ainoastaan isot tiiviit avokadon kivet ja jonkinlaisia nahkeita suikaleita, luultavasti vesimelonin paksuista kuorista, oli jäljellä!
Kerrostaloasujille
Multauksen nopeudesta ja helppoudesta yllättyneenä päätin kokeilla, onnistuisiko multaaminen talvella pienen kerrostaloasunnon lämmössä. Siivouskomeroon sijoittamaani isoon saaviin mahtui multaantumaan vähän pienempi määrä hapatettua biojätettä, ehkä jotain 5-10 litran väliltä. Aloin siis unelmoida kerrostaloasujan talvikäyttöön sopivasta pienemmästä hapatusämpäristä. Siivouskomeron uudelleensisustus onnistui ilmeisen hyvin, kun kukaan ei ole vieläkään huomannut siellä möllöttävää omituista multasaavia. Minkäänlaista hajua ei ole, kun peittelin multaantuvat jätteet vielä paksulla kerroksella pihalta kaivamaani kuivaa maa-ainesta. Ja siitä tuskin on huolta, että teini-ikäinen tyttäreni etsisi imuria.
Autottomille
Syksyä kohden alkoi valmistua runsain mitoin ravinteikasta elävää multaa. Vaikuttaa siltä, että ensi keväänä saan kerrostalon yhteispuutarhan istutukset kunnostettua ilman sitä jokakeväistä rääkkiä, jossa ähkyn ja puhisen fillarilla ylämäkeen Jopon tarakka multasäkkejä notkuen.
Hiilijalanjäljen pienentäjille
Multasäkkien siirtelyyn kyllästyneet autoilijatkin varmasti ilahtuisivat kun kevään puutarhatyöt pääsisi aloittamaan päästöttömästi ja bensaa tuhlaamatta, antamalla vanhojen istutusmultien uudistua. Bokashi-kompostoinnin multausvaiheessa fotosynteettiset bakteerit (rhodopseudomonas palustris) sitovat typpeä ja hiiltä, ja koko prosessin hiilipäästöt ovat huomattavasti tavallista kompostointiakin pienemmät. Multaamalla säästytään myös jätteiden kuljettamisesta syntyviltä kuluilta ja päästöiltä.
Yhteisöllisille
Jos multaamisvaiheen toteuttaminen tuntuu kerrostaloasujalle haastavalta, niin voihan ämpärin hapattuneen sisällön viedä tavalliseen tapaan taloyhtiön biojäteastiaan. Hanasta on valutettu nestettä, joten poisvietävää on jäljellä vain osa alkuperäisestä eikä kippausta tarvitse tehdä kuin kerran kuukaudessa. Jätteenkäsittelylaitoksessa hapatti sitten muuttuu mullaksi ja autojen biokaasuksi. Tai ehkäpä joku tuttava voisi haluta hakea maata parantavaa elämää tulvivan ämpärillisen omalle pihalleen? Kuinkahan monta omenaa kehtaisi pyytää maksuksi?
Tämän blogin on kirjoittanut Maaret Kurki. Hän osallistuu Lahti Living Lab:n toteuttamaan bokashi kokeiluun kesän ja syksyn 2022 aikana.
Kokeilu kuuluu laajaan Cities2030 hankkeeseen, jota rahoittaa Horizon2020 EU-ohjelma (www.cities2030.eu).
1. VAIHE: HAPATUS
Biojätteiden bokashoinnin ensimmäinen vaihe on ruoantähteiden kerääminen ilmatiiviiseen ämpäriin hapattumaan. Menetelmänä biojätteiden hapattaminen sopii…
Kotiprofessorin tiedekokeiluksi
Biojätteiden lisäksi ämpäriin annostellaan lusikallinen mikrobi-rouhetta. EM-rouheen (lyhenne sanoista effective microorganism eli tehopieneliöt) maitohappobakteerit (lactobacillus casei, lactobacillus plantarum) ja hiivat (saccharomyces cerevisae) käynnistävät fermentoitumisen. Ruokajäte siis valmistetaan samaan tapaan kuin hapankaali tai hapanmaitotuotteet. Miten mielenkiintoinen prosessi tarkkailtavaksi!
Aistivaisille
Ällöttääkö biojäteastiaan mädäntyneistä hedelmistä valunut limainen tahma? Pilaako homehtuneen riisin henkeäahdistava pöllähdys kodikkaan keittiön tunnelman? Bokashi-ämpärissä biojätteet hapattuvat, joten haisevat murheet jäävät historiaan. Tuoksua voisi kuvailla happamaksi tai simaisaksi, raikkaaksi kuin kirpeän syyspäivän maahan pudonneiden lehtien hajoaminen tai täyteläiseksi kuin omenasiiderin mäski.
Laiskoille
Biojätteiden ulosvieminen ei ole ollut lempikotityöni. Sitä sai olla kärräämässä harva se päivä, jos harvemmin niin ne muuttuivat liian ällöttäviksi pussinkaan sietää. 16 litran bokashi-ämpärin täyttyminen kestää meillä kahden hengen taloudessa kuukauden tai kaksi. Astia tarvitsee siis tyhjentää vain kerran kuukaudessa! Sinne mahtuu ja mahtuu aina vain lisää porkkanankuoria ja omenanraatoja. Taianomaisen mahtumisen salaisuus on ylimääräisen nesteen poisvaluttaminen hanasta, niin että astian täytteeksi jää vain tiiviiksi litistetty kiinteä aines.
Kotipuutarhureille
Astiasta valutettu neste tuoksuu ihanaiselta ja on kullanarvoista maaperänhoitoainetta. Se sisältää paitsi ravinteita niin ennenkaikkea myös maata parantavia ja kasveja vahvistavia mikrobeja. Neste sekoitetaan kasteluveteen sekoitussuhteella 1:200, joten kerrostaloasujan huonekasveille ja parvekepuutarhalle tätä ihmeainetta riittää yllinkyllin ja ylikin. Jos pihalla ei ole mitään vihreää länttiä paranneltavaksi, niin ylimääräisen suotonesteen voi huoletta kaataa viemäriin. Sen bakteeristo auttaa putkia pysymään kunnossa ehkäisemällä levien kasvua ja tukkeutumien syntymistä.
Kiireettömille
Hapattuminen alkaa heti kun astiaa aletaan täyttää, ja sen annetaan jatkua vielä kahden viikon ajan ämpärin täytyttyä, kunnes biojätteet ovat muuttuneet mureaksi hapansäilykkeeksi. Jos juuri nyt ei ole sopiva elämänvaihe ämpärin sisällön jatkokäsittelyn pohtimiseen, niin sen voi antaa olla. Olen kuullut huhuja muutaman vuodenkin ajan ämpärissä odotelleesta hapatista, joka on säilynyt täysin ennallaan. Kunhan ämpäri ei pääse jäätymään, niin mitään kiirettä ei ole.
Tämän blogin on kirjoittanut Outi Hurskainen. Hän osallistuu Lahti Living Lab:n toteuttamaan bokashi kokeiluun kesän ja syksyn 2022 aikana.
Olen ollut kiinnostunut bokashoinnista jo usean vuoden ajan, mutta astioiden hinnan takia en ole sitä kokeillut. Käytössäni on ollut lämpökompostori sekä avokompostori puutarhajätteelle.
Asun pääosin yksin omakotitalossa.
Minun bokashi-urani alkoi kesäkuussa 2022 saadessani astiat ilmaiseksi tämän projektin myötä. Astioiden värivalikoima oli laaja, ja sain mieleiset, keittiöön sopivat ruskea-valkoiset astiat. Halusin sijoittaa ne keittiöön muiden roska-astioiden viereen, jotta käyttö on mahdollisimman helppoa. Päivittäiset biojätteet kerään 10 l ämpäriin, joka on bokashisankojen vieressä vetolaatikossa. Ryhmän vinkkien perusteella merkkasin hanan
kiinni-asennon tussilla näkyvämmäksi.
Käytännössä bokashiastiat otin käyttöön heinäkuussa. Biojätettä tulee noin 5 litraa viikossa, ja se koostuu pääosin suodatinkahvista ja juuresten kuorista. En pilko, erottele enkä käsittele jätettä mitenkään. Pohjalle laitoin talouspaperin, mutta koska kahvisuodatin pusseja tulee jätteeseen niin paljon, en usko että paperi on tarpeen.
Nestettä olen käyttänyt satunnaisesti huonekasveille ja kasvihuoneessa (1tl/5 litraa vettä) . Loput kippasin lämpökompostoriin. Pitää jatkossa ottaa talteen jääkaappiin ja käyttää vaikka viemärinavaajana tai puutarhakompostin prosessointiin, kuten ryhmässä neuvottiin.
Ensimmäisen ämpärin tyhjensin suoraan bokashiin, ja se oli aivan liian iso satsi, vaikka laitoin bokashirouhetta vähän väliinkin. Bokashi haisi pahalle joka kerta kun avasin kannen. Parempi tapa on lisätä bokashiin pari kertaa viikossa. Tiivistämällä bokashia jätettä menee astiaan useita ämpärillisiä. Tyhjennysväli pitenee siis huomattavasti verrattuna lämpökompostoriin. Joskus laitan biohiiltä tai rouhetta suoraan biojäteastiaan, jos se haisee tai kerää banaanikärpäsiä. Pilkkomista en vieläkää harrasta.
2 ensimmäistä bokashia tyhjensin lämpökompostoriin, mutta luettuani Skillnadens trägård -facebook sivua, ymmärsin että jätteen lappaminen astiasta toiseen on turhaa ajan haaskausta.
Niinpä testasin seuraavaa: 15.8. kaivoin kuopan tyhjän lavakauluksen multaan, ja kippasin bokashin sinne. En sekoitellut sitä mitenkään. Päälle 15 cm kerros lämpökompostorin puoliksi palanutta multaa, jossa oli valtavasti lieroja. Rottaongelman takia tämä ei ole Suomessa laillista, mutta kokeilun nimissä näin saattoi tehdä. Minulla on pihassa myös 2 metsästävää kissaa, joten jyrsijöistä ei ole ollut ongelmia, eikä niitä ilmestynyt nytkään.
3 viikon kuluttua kaivoin kuopan auki ja löysin erityisen muhevaa multaa. Mullasta erotin kananmunan kuoria, avokadon kuoren palan sekä suodatin teepusseja. Kahvisuodattimia ei erottunut, vaikka niitä oli paljon. Maatuminen oli siis ollut nopeaa ja tehokasta! Todella paljon parempi tulos kuin lämpökompostorissa ikinä!
Sisällä ei ole multapankkia, mutta olen varannut pohjasta haljenneen saavin ja kannen, sekä multaa kasvihuoneeseeni, ja saanen siihen syksyllä ainakin pari ämpärillistä ennen talvea. Tila ei ole lämmin, mutta kasvihuone on kuitenkin lämpimämpi kuin ulkotila. Kokeilen riittääkö lämpö.
Talvea varten olen tyhjentänyt lämpökompostorin. Pitää järjestää vielä multaa johon fermentoituneen jätteen voi sekoittaa ennen kompostoriin laittamista. Kompostikuoriketta ei kuulemma tarvitse, mikä olisi mahtavaa, sillä säkkien ostaminen ja raahaaminen on työlästä. Uskon, että fermentoinnin ja tiivistymisen ansiosta tilavuuskin riittää paremmin talven yli.
Syvällinen perehtyminen bokashointiin on vielä aivan kesken, mutta ehdottomasti tämä on tullut jäädäkseen. Jos muutan joskus kerrostaloon, aion jatkaa sielläkin, koska roskikselle ei tarvi mennä usein, kun jäte menee pienempää tilaan.
Kiitos kun sain olla mukana!
Tämän blogin on kirjoittanut Sirkka-Liisa Kaukanen. Hän osallistuu Lahti Living Lab:n toteuttamaan bokashi kokeiluun kesän ja syksyn 2022 aikana.
Pari kuukautta alkaa olla bokashointikokemusta. Keittiöjätteitä onkin syntynyt mukavasti marjastuksen ja sienestyksen myötä. Erityisen runsaasti on syntynyt bokashointinestettä pihakasvien lannoitukseen. Nestettä tulee niin runsaasti, että sitä voi tuottaa myös naapurille.
Lämpimän sään ansiosta olen säilyttänyt astioita lasitetulla parvekkeella. Välillä tosin olen epäillyt, että tila voi olla ajoittain liian kuuma hellesäillä. Bokashoinnista on tullut hauska tapa, johon olen innostunut.Tiiviit astiat ja Bokashi-rouhe estävät hajuhaitat. Banaanikärpäsetkään eivät ole haitanneet tänä kesänä marja-aikaan.
Fermentoinnista on huomattavaa hyöty verrattuna tavalliseen kompostointiin.
Aiemman kokemuksen mukaan käyttäen lämpökompostoria olen tutkiskellut kompostointieneroja. Bokashoinnin fermentoinnissa hyödynnetään mikrobitoimintaa, jonka ansiosta hapatettu biomateriaali säilyttää kasvien tarvitsemat ravintoaineet, kuten typen valmiissa mullassa. Näin multa on ravinteikasta ja sopii hyvin kaikille kasveille. Näin ei tarvitse ostaa kaupasta ravinteita. Multa kuten biojätekin tuoksuu raikkaalta.
Lämpökompostorissa multa ei ehdi tekeytyä käyttökelpoiseksi vuoden aikana. Joka talvi kompostori jäätyy ja odottaa kevään aurinkoa sulattamaan sisältä. Toisinaan kompostoriin voi kehittyä homettakin, jos bakteerit tai sienet saavat yliotteen. Lämpökompostorissa näkyy pieniä ötököitä ja/tai matoja kantta avattaessa. Kaipa ne tekevät siellä omaa työtään. Bokashointiin verrattaessa keittiöjätteitä voi viedä päivittäin ja sekoittaa mukaan aina kuiviketta. Kompostorihan ei ole ilmatiivis ja sen ilmastoinnista/tuuletuksesta on huolehdittava, ettei sisältö ala mädäntyä. Usein huomaa kuitenkin sisällön olevan liian kosteaa, kuivikkeesta huolimatta, jolloin kompostointi ei edisty kunnolla. Poistoputki kyllä työntää liiat nesteet ulos.
Ainakin opin, ettei bokashiastiaan kannata laittaa kahvin suodatinpusseja, kun ne eivät fermentoidu ja näkyy vielä ajan kuluttuakin multakompostorissa. Myös biojätteet kannatta pilkkoa mahdollisimman pieniksi, jotta astian saa täytettyä ilmatiiviisti.
Kokemukseni mukaan pidän bokashoinnista enemmän kuin lämpökompostorista, mikä ei ole tuottanut näin nopeasti raikasta multaa. Yllättävän paljon multaa syntyy muutamasta sangollisesta. Kaiken kukkuraksi multa on vielä ravinteikasta. Innolla jään odottamaan tuottamani mullan siirtoa ensi keväänä lavakauluksiin.
Tämän päivän annos bokashointinestettä kasvien ravinnoksi.
Based on Google Scholar database the number of published papers that include the term “Black Soldier Fly larvae” has increased since 2015. A new record will be made by the end of 2020, as 449 papers are already published in the first 8 months (Figure 1).
Hermetia illucens i.e. the black soldier fly, is a common and globally widespread fly.The adults of Hermetia illucens measure approximitely 16 millimetres long.Back Soldier Fly (BSF) larvae are used to compost waste or convert the waste into animal feed. It’s a bio-converter. Fly larvae are among the most efficient animals at converting feed into biomass. One larvae is able to eat about 130 mg food waste daily. Unfortunately the life of greedy larvae is short, perhaps 2 weeks hence the BSF farming requires constant upkeep. The other reason to farm BSF larvae is that the fat larvae is an excellent source of protein both for humans and animals.
There is no lack of wicked problems: the need for economic opportunity, growth and development in rural areas; the problem of disposing of millions of tons of food waste generated in both rural and urban settings each year; a risk for hunger pandemic, a need for high-quality protein products both for food and feed.
The problems are so big that there is no chance to leave any stone unturned. Researchers world wide have since 1999 researched, tested and experimented how to farm BSFs and larvae of BSFs. The researchers have tested BSF larvae’s ability and limitations to be an efficient bio-converter. They have studied the business models of bio-conversion and also BSFs’ usage as a protein source. Technical upscaling from laboratory scale to industry scale business has been simulated and prepared.
The investments in the last decade on research, development and innovations actions have opened avenues to eager entrepreneurs, particularly in rural settings, to establish BSF larvae based production and business that relies on evidence and research results. In addition to scientific papers the diverse research actions have hopefully also advanced networking, co-operation, knowledge transfer and cross-sectorial understanding of Insect Economy.
Black Soldier Fly larvae and the wider concept of Insect Economy may provide a case to analyse policy makers’ influence on past RDI actions:
There is still a lot of work to do to direct BSF larvae farming and Insect Economy into serious new business to benefit rural areas and to create new jobs. The main limitation to make business of BSF seems to be the markets. The protein products for food or feed still need customer acceptance and routes to markets. In addition, the larvae ability to process waste e.g. mixed food waste or manure is unexploited in the industrial scale. The waste handling processes (e.g. biomass collecting), the business models and production technology are not ready for that.
In order to enhance further developments in Insect Economy, the policy decisions that direct practise-oriented RDI actions, are based on evidence and are timely, give a push to new rural entrepreneurship (Figure 3).
Blue Wings Composting experiment
Blue Wings Composting experiment kick-off has taken place in August 2020. Smart & Lean Hub Oy manages the experiment that aims to recycle low-grade food bio-waste by using 10 000 Black Soldier Fly larvae. The experiment and its extensions (e.g. Sciences Cafes and visits) are carried out with Länsiharju school class 10-year old children, Lappeenranta-Lahti University of Technology (LUT), Natural Resources Institute Finland (LUKE) and Päijät-Häme STEM-center.
Blue Wings Composting experiment is part of the environmental project – Lahti – European Green Capital 2021 which aims to create innovation and improvement in environmental issues, such as recycling, energy production and awareness.
In co-operation with Lappeenranta – Lahti University of Technology (LUT) SIRKKA project – New business from sustainable insect based protein production
Smart & Lean