Tämän blogin on kirjoittanut Tiina Manninen. Hän osallistuu Lahti Living Lab:n toteuttamaan bokashi kokeiluun kesän ja syksyn 2022 aikana.
Kokeilu kuuluu laajaan Cities2030 hankkeeseen, jota rahoittaa Horizon2020 EU-ohjelma (www.cities2030.eu).
Aloitin hajuttoman kompostoinnin innoissani kesälomani jälkeen heinäkuun puolivälissä. Olin katsellut jo kevään puutarhamessuilla, josko hommaisi pöntöt ja rouheet messuhintaan mutta käteen tarttui lähinnä kukkasipuleita. Kaihoissani kuitenkin katselin naapurin rehevää puutarhaa. Hän aloitti bokashin jo edellisenä vuonna ja on asiasta kovin innoisaan ja siitä se into pikkuhiljaa tarttui. Suurin hyöty ja enisijainen motiivi tietysti on ja oli jätteen määrän vähentäminen ja sitä kautta rahan säästö.
Olikin ihana ylläri päästä koeryhmään, asiaa ei tarvinnut kahta kertaa miettiä. Uskomatonta nähdä kuinka paljon vähemmän sekajätettä nyt tulee kun kaikki biohajoava menee bokashiin. Itelläni ei tosiaan ollut vielä hommattuna perinteistä kompostia, se kun tuppaa haisemaan niin olen jotenkin vältellyt sen laittamista, häpeäkseni tunnustan asian.
Bokashoinnin aloittamisen jälkeen välittömästi näytti tapahtuvan aivoissani jotain. Sellaista, että ensinnäkin kiinnittää huomioita jätteen määrään, toisekseen miettii ruuanlaittotapaa, jotta siitä tulisi mahdollisimman vähän jätettä -koska niitä jämiä nyt ei vain enää heitetä sekajätteeseen kuten ennen, tämän teroitin teinillekin. Luulin olevani jo aika tarkka keittiössä. Meillä ei mene ruokaa roskiin muutenkaan juuri ollenkaan, kaikki syödään tai jatkojalostetaan. Esim. kun teen mehua niin siitä jäävä kuitu mehustimen reunoilla menee gluteenittomaan leipään massaksi. Jääkaappiin jäävät juustonkannikat menevät koiran maku/koulutuspaloiksi jne. Perunaa emme syö joten sen kuoria ei tule. Koirataloudessa on yllättävän helppoa kun kurkun ja paprikan ym jämät menevät parempiin suihin. Käyttämäni kasvikset ovat lähes aina luomua niin kuoretkin voi antaa koiralle. No, kyllä sinne bokashiin sitten kuitenkin alkoi jätettä tulla, hitaammin kuitenkin kuin luulin. Kesäaikana ei paljoakaan juureksia tullut käytettyä joten sitruunan ja mintun jämät makuvesistä ja salatinkannat alkoivat pikkuhiljaa täyttää sankoa. (video liitteenä) Uskomattoman paljon tuonne pikkuruiseen sankoon menee tavaraa, väliin hiiltä ja rouhetta, vau! Nestettä tuli tasaiseen tahtiin ja kukat saivat ravinetta. Kivaa puuhastelua vaikka muu perhe ei niin innoissaan asiasta olekaan, olisi vain pitänyt aloittaa heti sankot saatuani jottei kesä olisi loppunut kesken ja ulkona olisi lämpöä multatehtaalle. Ja huopatossut pitää kyllä laittaa sankon pohjalle, se muuten raapii mukavasti puulattian kun on niin painava 😀
Innolla odotan ensi kesää ja uutta multaa syntyväksi. Mahdottoman iso kiitos tälle kokeilulle ja Cities 030 hankeelle.
Lahti Living Lab bokashi kokeilun satoa. Videon kuvannut Tiina Manninen.
Smart & Lean 