Tämän blogin on kirjoittanut Jaana Martikainen. Hän osallistuu Lahti Living Lab:n toteuttamaan bokashi kokeiluun kesän ja syksyn 2022 aikana.
Kokeilu kuuluu laajaan Cities2030 hankkeeseen, jota rahoittaa Horizon2020 EU-ohjelma (www.cities2030.eu).
Eläminen ympäristö huomioiden on ollut aina minulle tärkeää. Joissakin arjen asioissa ympäristön huomioiminen on helpompaa kuin toisissa. Jätteiden kierrättäminen varsinkin kaupunkialueella on minusta ollut varsin helppo tapa tehdä ympäristötekoja: riittää, kun lajittelee jätteitä eri astioihin kotipihassa ja joku kuljettaa jätteet pois silmistä. Jätteiden käsittely ei toki ole ratkaisu ylettömään kuluttamiseen ja syntyvän jätteen määrä sekä siihen vaikuttaminen on ihan oma juttunsa. Taatusti myös omassa arjessa on varaa parantaa ja huomioida oman toiminnan vaikutukset ympäristöön ja nykyisin myös ilmastoon aiempaa paremmin.
Pieni kaupunkitakapiha ja viljelylaatikko ovat herättäneet kiinnostukseni biojätteiden hyödyntämiseen omassa pihassa. Taloyhtiössä toki kierrätetään biojätteet – ja kuusi muuta jätejaetta – mutta olisihan se mainiota hyödyntää jätteet omalla pihalla. Samalla vähenisi tarve tuoda pihaan multaa tai lannoitetta muualta. Viljelylaatikon multa kun tuppaa hupenevan ja varsinkin keväällä mullan pinta näyttää aina vajonneen edellisvuodesta.
Kahden hengen taloudessa tavallinen komposti tuntuu kovin massiiviselta, eikä iso kompostori oikeastaan ole kovin viehättävä näky pienessä pihassa. Ainakin mielikuvani kotikompostista on melko iso ja jykevä astia, jonne eivät haittaeläimet pääse. Minulla ei ole kokemusta perinteisestä kompostoinnista, joten joka tapauksessa tässä ollaan uuden äärellä. Jätteiden lajittelussa sen sijaan olen jo vähintäänkin kokenut.
Lahdessa on kierrätetty kotitalouksien jätteitä monipuolisesti jo viime vuosituhannella ja jätteiden lajittelu eri astioihin on tuttua sieltä asti. Muistan yhä kokemani järkytyksen, kun opiskelupaikkakunnalla 2000-luvun alussa jätteistä lajiteltiin vain bio- ja sekajäte sekä keräyspaperi. Mikä kulttuurishokki valveutuneelle yliopisto-opiskelijalle, joka oli tottunut lajittelemaan aiemmin pari muutakin jaetta taloyhtiön astioihin.
Ennen tätä kokeilua olin jo tutkaillut bokashia jopa rautakaupan hyllyllä muun asioinnin ohella ja lueskellut aiheesta. Selvittely ja tutkailu ei ollut kuitenkaan johtanut toimintaan, vaan jäänyt vain pohdiskelun asteelle. Siksi mahdollisuus osallistua bokashikokeiluun ja saada vinkkejä sekä tukea puuhaan, oli mahdollisuus, jota ei kannattanut jättää käyttämättä. Bokashissa kiinnostaa pienen biojätemäärän kohtuullisen vaivaton ja hajuton käsittely kotona. Myös prosessin nopeus viehättää verrattuna tavalliseen kompostiin.
Bokashikokeilussa kiinnostaa paitsi oma takapiha, myös biojätteen käsittely ja keräys asuinalueilla. Esimerkiksi kapealla kotikadullani käy useita eri jäteautoja hakemassa eri jätteitä, eri pihoista ja eri päivinä. Uudistunut jätelaki tuonee tähän helpotusta, kun suurin osa jätekuljetuksista kilpailutetaan jatkossa keskitetysti jokaisen taloyhtiön tai kotitalouden oman järjestelyn sijaan. Josko sitten sama auto koukkisi yhteen kyytiin esimerkiksi kotikadun kaikki kartongit. Kuten perinteinen kompostointi, myös bokashointi vähentäisi tarvetta biojätteiden kuljettamiselle. Raskaiden ajoneuvojen ajelu kotikadulla vähenisi, mikä olisi parempi ilmastolle ja tekisi myös arjen liikkumisesta turvallisempaa.
Näillä pohdinnoilla lähdin täyttämään ensimmäistä bokashiastiaa.
Smart & Lean 