Categories
Bokashi CITIES2030 Horizon2020-CITIES2030

Kenelle Bokashointi sopii?

Tämän blogin on kirjoittanut Maaret Kurki. Hän osallistuu Lahti Living Lab:n toteuttamaan bokashi kokeiluun kesän ja syksyn 2022 aikana.

Kokeilu kuuluu laajaan Cities2030 hankkeeseen, jota rahoittaa Horizon2020 EU-ohjelma (www.cities2030.eu).


1. VAIHE: HAPATUS

Biojätteiden bokashoinnin ensimmäinen vaihe on ruoantähteiden kerääminen ilmatiiviiseen ämpäriin hapattumaan. Menetelmänä biojätteiden hapattaminen sopii…

Kotiprofessorin tiedekokeiluksi

Biojätteiden lisäksi ämpäriin annostellaan lusikallinen mikrobi-rouhetta. EM-rouheen (lyhenne sanoista effective microorganism eli tehopieneliöt) maitohappobakteerit (lactobacillus casei, lactobacillus plantarum) ja hiivat (saccharomyces cerevisae) käynnistävät fermentoitumisen. Ruokajäte siis valmistetaan samaan tapaan kuin hapankaali tai hapanmaitotuotteet. Miten mielenkiintoinen prosessi tarkkailtavaksi!

Aistivaisille

Ällöttääkö biojäteastiaan mädäntyneistä hedelmistä valunut limainen tahma? Pilaako homehtuneen riisin henkeäahdistava pöllähdys kodikkaan keittiön tunnelman? Bokashi-ämpärissä biojätteet hapattuvat, joten haisevat murheet jäävät historiaan. Tuoksua voisi kuvailla happamaksi tai simaisaksi, raikkaaksi kuin kirpeän syyspäivän maahan pudonneiden lehtien hajoaminen tai täyteläiseksi kuin omenasiiderin mäski.

Laiskoille

Biojätteiden ulosvieminen ei ole ollut lempikotityöni. Sitä sai olla kärräämässä harva se päivä, jos harvemmin niin ne muuttuivat liian ällöttäviksi pussinkaan sietää. 16 litran bokashi-ämpärin täyttyminen kestää meillä kahden hengen taloudessa kuukauden tai kaksi. Astia tarvitsee siis tyhjentää vain kerran kuukaudessa! Sinne mahtuu ja mahtuu aina vain lisää porkkanankuoria ja omenanraatoja. Taianomaisen mahtumisen salaisuus on ylimääräisen nesteen poisvaluttaminen hanasta, niin että astian täytteeksi jää vain tiiviiksi litistetty kiinteä aines.

Kotipuutarhureille

Astiasta valutettu neste tuoksuu ihanaiselta ja on kullanarvoista maaperänhoitoainetta. Se sisältää paitsi ravinteita niin ennenkaikkea myös maata parantavia ja kasveja vahvistavia mikrobeja. Neste sekoitetaan kasteluveteen sekoitussuhteella 1:200, joten kerrostaloasujan huonekasveille ja parvekepuutarhalle tätä ihmeainetta riittää yllinkyllin ja ylikin. Jos pihalla ei ole mitään vihreää länttiä paranneltavaksi, niin ylimääräisen suotonesteen voi huoletta kaataa viemäriin. Sen bakteeristo auttaa putkia pysymään kunnossa ehkäisemällä levien kasvua ja tukkeutumien syntymistä.

Kiireettömille

Hapattuminen alkaa heti kun astiaa aletaan täyttää, ja sen annetaan jatkua vielä kahden viikon ajan ämpärin täytyttyä, kunnes biojätteet ovat muuttuneet mureaksi hapansäilykkeeksi. Jos juuri nyt ei ole sopiva elämänvaihe ämpärin sisällön jatkokäsittelyn pohtimiseen, niin sen voi antaa olla. Olen kuullut huhuja muutaman vuodenkin ajan ämpärissä odotelleesta hapatista, joka on säilynyt täysin ennallaan. Kunhan ämpäri ei pääse jäätymään, niin mitään kiirettä ei ole.


Categories
Bokashi CITIES2030 Horizon2020-CITIES2030

Minun Bokashi-urani alku

Tämän blogin on kirjoittanut Outi Hurskainen. Hän osallistuu Lahti Living Lab:n toteuttamaan bokashi kokeiluun kesän ja syksyn 2022 aikana.



Olen ollut kiinnostunut bokashoinnista jo usean vuoden ajan, mutta astioiden hinnan takia en ole sitä kokeillut. Käytössäni on ollut lämpökompostori sekä avokompostori puutarhajätteelle.
Asun pääosin yksin omakotitalossa.

Minun bokashi-urani alkoi kesäkuussa 2022 saadessani astiat ilmaiseksi tämän projektin myötä. Astioiden värivalikoima oli laaja, ja sain mieleiset, keittiöön sopivat ruskea-valkoiset astiat. Halusin sijoittaa ne keittiöön muiden roska-astioiden viereen, jotta käyttö on mahdollisimman helppoa. Päivittäiset biojätteet kerään 10 l ämpäriin, joka on bokashisankojen vieressä vetolaatikossa. Ryhmän vinkkien perusteella merkkasin hanan
kiinni-asennon tussilla näkyvämmäksi.

Käytännössä bokashiastiat otin käyttöön heinäkuussa. Biojätettä tulee noin 5 litraa viikossa, ja se koostuu pääosin suodatinkahvista ja juuresten kuorista. En pilko, erottele enkä käsittele jätettä mitenkään. Pohjalle laitoin talouspaperin, mutta koska kahvisuodatin pusseja tulee jätteeseen niin paljon, en usko että paperi on tarpeen.

Nestettä olen käyttänyt satunnaisesti huonekasveille ja kasvihuoneessa (1tl/5 litraa vettä) . Loput kippasin lämpökompostoriin. Pitää jatkossa ottaa talteen jääkaappiin ja käyttää vaikka viemärinavaajana tai puutarhakompostin prosessointiin, kuten ryhmässä neuvottiin.

Ensimmäisen ämpärin tyhjensin suoraan bokashiin, ja se oli aivan liian iso satsi, vaikka laitoin bokashirouhetta vähän väliinkin. Bokashi haisi pahalle joka kerta kun avasin kannen. Parempi tapa on lisätä bokashiin pari kertaa viikossa. Tiivistämällä bokashia jätettä menee astiaan useita ämpärillisiä. Tyhjennysväli pitenee siis huomattavasti verrattuna lämpökompostoriin. Joskus laitan biohiiltä tai rouhetta suoraan biojäteastiaan, jos se haisee tai kerää banaanikärpäsiä. Pilkkomista en vieläkää harrasta.

2 ensimmäistä bokashia tyhjensin lämpökompostoriin, mutta luettuani Skillnadens trägård -facebook sivua, ymmärsin että jätteen lappaminen astiasta toiseen on turhaa ajan haaskausta.


Niinpä testasin seuraavaa: 15.8. kaivoin kuopan tyhjän lavakauluksen multaan, ja kippasin bokashin sinne. En sekoitellut sitä mitenkään. Päälle 15 cm kerros lämpökompostorin puoliksi palanutta multaa, jossa oli valtavasti lieroja. Rottaongelman takia tämä ei ole Suomessa laillista, mutta kokeilun nimissä näin saattoi tehdä. Minulla on pihassa myös 2 metsästävää kissaa, joten jyrsijöistä ei ole ollut ongelmia, eikä niitä ilmestynyt nytkään.


3 viikon kuluttua kaivoin kuopan auki ja löysin erityisen muhevaa multaa. Mullasta erotin kananmunan kuoria, avokadon kuoren palan sekä suodatin teepusseja. Kahvisuodattimia ei erottunut, vaikka niitä oli paljon. Maatuminen oli siis ollut nopeaa ja tehokasta! Todella paljon parempi tulos kuin lämpökompostorissa ikinä!


Sisällä ei ole multapankkia, mutta olen varannut pohjasta haljenneen saavin ja kannen, sekä multaa kasvihuoneeseeni, ja saanen siihen syksyllä ainakin pari ämpärillistä ennen talvea. Tila ei ole lämmin, mutta kasvihuone on kuitenkin lämpimämpi kuin ulkotila. Kokeilen riittääkö lämpö.


Talvea varten olen tyhjentänyt lämpökompostorin. Pitää järjestää vielä multaa johon fermentoituneen jätteen voi sekoittaa ennen kompostoriin laittamista. Kompostikuoriketta ei kuulemma tarvitse, mikä olisi mahtavaa, sillä säkkien ostaminen ja raahaaminen on työlästä. Uskon, että fermentoinnin ja tiivistymisen ansiosta tilavuuskin riittää paremmin talven yli.


Syvällinen perehtyminen bokashointiin on vielä aivan kesken, mutta ehdottomasti tämä on tullut jäädäkseen. Jos muutan joskus kerrostaloon, aion jatkaa sielläkin, koska roskikselle ei tarvi mennä usein, kun jäte menee pienempää tilaan.


Kiitos kun sain olla mukana!


Categories
Bokashi CITIES2030 Horizon2020-CITIES2030

Kokemus Bokashi- kompostoinnista 

Tämän blogin on kirjoittanut Sirkka-Liisa Kaukanen. Hän osallistuu Lahti Living Lab:n toteuttamaan bokashi kokeiluun kesän ja syksyn 2022 aikana.


Pari kuukautta alkaa olla bokashointikokemusta. Keittiöjätteitä onkin syntynyt mukavasti marjastuksen ja sienestyksen myötä. Erityisen runsaasti on syntynyt bokashointinestettä pihakasvien lannoitukseen. Nestettä tulee niin runsaasti, että sitä voi tuottaa myös naapurille.

Lämpimän sään ansiosta olen säilyttänyt astioita lasitetulla parvekkeella. Välillä tosin olen epäillyt, että tila voi olla ajoittain liian kuuma hellesäillä. Bokashoinnista on tullut hauska tapa, johon olen innostunut.Tiiviit astiat ja Bokashi-rouhe estävät hajuhaitat. Banaanikärpäsetkään eivät ole haitanneet tänä kesänä marja-aikaan.

Fermentoinnista on huomattavaa hyöty verrattuna tavalliseen kompostointiin.

Aiemman kokemuksen mukaan käyttäen lämpökompostoria olen tutkiskellut kompostointieneroja. Bokashoinnin fermentoinnissa hyödynnetään mikrobitoimintaa, jonka ansiosta hapatettu biomateriaali säilyttää kasvien tarvitsemat ravintoaineet, kuten typen valmiissa mullassa. Näin multa on ravinteikasta ja sopii hyvin kaikille kasveille. Näin ei tarvitse ostaa kaupasta ravinteita. Multa kuten biojätekin tuoksuu raikkaalta.

Lämpökompostorissa multa ei ehdi tekeytyä käyttökelpoiseksi vuoden aikana. Joka talvi kompostori jäätyy ja odottaa kevään aurinkoa sulattamaan sisältä. Toisinaan kompostoriin voi kehittyä homettakin, jos bakteerit tai sienet saavat yliotteen. Lämpökompostorissa näkyy pieniä ötököitä ja/tai matoja kantta avattaessa. Kaipa ne tekevät siellä omaa työtään. Bokashointiin verrattaessa keittiöjätteitä voi viedä päivittäin ja sekoittaa mukaan aina kuiviketta.  Kompostorihan ei ole ilmatiivis ja sen ilmastoinnista/tuuletuksesta on huolehdittava, ettei sisältö ala mädäntyä. Usein huomaa kuitenkin sisällön olevan liian kosteaa, kuivikkeesta huolimatta, jolloin kompostointi ei edisty kunnolla. Poistoputki kyllä työntää liiat nesteet ulos.

Ainakin opin, ettei bokashiastiaan kannata laittaa kahvin suodatinpusseja, kun ne eivät fermentoidu ja näkyy vielä ajan kuluttuakin multakompostorissa. Myös biojätteet kannatta pilkkoa mahdollisimman pieniksi, jotta astian saa täytettyä ilmatiiviisti.

Kokemukseni mukaan pidän bokashoinnista enemmän kuin lämpökompostorista, mikä ei ole tuottanut näin nopeasti raikasta multaa. Yllättävän paljon multaa syntyy muutamasta sangollisesta. Kaiken kukkuraksi multa on vielä ravinteikasta. Innolla jään odottamaan tuottamani mullan siirtoa ensi keväänä lavakauluksiin.


Tämän päivän annos bokashointinestettä kasvien ravinnoksi.


Categories
Blue Wings Composting PoliRural

On Black Soldier Fly larvae and rural entrepreneurship

Based on Google Scholar database the number of published papers that include the term “Black Soldier Fly larvae” has increased since 2015. A new record will be made by the end of 2020, as 449 papers are already published in the first 8 months (Figure 1). 

Figure 1: The number of papers that mention “Black Soldier Fly larvae” and are published on Google Scholar 

What is Black Soldier Fly larvae and what is it capable of?

Hermetia illucens i.e. the black soldier fly, is a common and globally widespread fly.The adults of Hermetia illucens measure approximitely 16 millimetres long.Back Soldier Fly (BSF) larvae are used to compost waste or convert the waste into animal feed. It’s a bio-converter. Fly larvae are among the most efficient animals at converting feed into biomass.  One larvae is able to eat about 130 mg food waste daily. Unfortunately the life of greedy larvae is short, perhaps 2 weeks hence the BSF farming requires constant upkeep. The other reason to farm BSF larvae is that the fat larvae is an excellent source of protein both for humans and animals. 

Figure 2: Black soldier fly larvae

Black Soldier Fly larvae and RDI actions

There is no lack of wicked problems:  the need for economic opportunity, growth and development in rural areas;  the problem of disposing of millions of tons of food waste generated in both rural and urban settings each year;  a risk for hunger pandemic, a need for high-quality protein products both for food and feed.

The problems are so big that there is no chance to leave any stone unturned.  Researchers world wide have since  1999 researched, tested and experimented how to farm BSFs and larvae of BSFs. The researchers have tested BSF larvae’s ability and limitations to be an efficient bio-converter. They have studied the business models of bio-conversion and also BSFs’ usage as a protein source. Technical upscaling from laboratory scale to industry scale business has been simulated and prepared.

The investments in the last decade on research, development and innovations actions have opened avenues to eager entrepreneurs, particularly in rural settings, to establish BSF larvae based production and business that relies on evidence and research results.  In addition to scientific papers the diverse research actions have hopefully also advanced networking, co-operation, knowledge transfer and cross-sectorial understanding of Insect Economy. 

Black Soldier Fly larvae and the wider concept of Insect Economy may provide a case to analyse policy makers’ influence on past RDI actions:

  • How weak signals have been noted in? 
  • How RDI funding has been addressed to? 
  • How entrepreneurs have been supported?  
  • How food/feed legislation and regulation has adapted into the domain?
  • How policy makers and governance have participated in networking, ecosystem building and cooperation? 

From science to practice and viable business 

There is still a lot of work to do to direct BSF larvae farming and Insect Economy into serious new business to benefit rural areas and to create new jobs.  The main limitation to make business of BSF seems to be the markets.  The protein products for food or feed still need customer acceptance and routes to markets. In addition, the larvae ability to process waste e.g. mixed food waste or manure is unexploited in the industrial scale. The waste handling processes (e.g. biomass collecting), the business models and production technology are not ready for that.  

In order to enhance further developments in Insect Economy, the policy decisions that direct practise-oriented RDI actions, are based on evidence and are timely, give a push to new rural entrepreneurship (Figure 3).   

Figure 3: Policy making has a role to enhance rural entrepreneurship

Blue Wings Composting experiment 

Blue Wings Composting experiment kick-off has taken place in August 2020. Smart & Lean Hub Oy manages the experiment that aims to recycle low-grade food bio-waste by using 10 000 Black Soldier Fly larvae. The experiment and its extensions (e.g. Sciences Cafes and visits) are carried out with Länsiharju school class 10-year old children, Lappeenranta-Lahti University of Technology (LUT), Natural Resources Institute Finland (LUKE) and Päijät-Häme STEM-center.

Blue Wings Composting experiment is part of the environmental project – Lahti – European Green Capital 2021 which aims to create innovation and improvement in environmental issues, such as recycling, energy production and awareness. 

In co-operation with Lappeenranta – Lahti University of Technology (LUT) SIRKKA project – New business from sustainable insect based protein production