Tämän blogin on kirjoittanut Jaana Martikainen. Hän osallistuu Lahti Living Lab:n toteuttamaan bokashi kokeiluun kesän ja syksyn 2022 aikana.
Kokeilu kuuluu laajaan Cities2030 hankkeeseen, jota rahoittaa Horizon2020 EU-ohjelma (www.cities2030.eu).
Amatööristä bokashoijaksi – multaa banaaninkuorista ja kahvinporoista?
Reilun kolmen kuukauden kokeilun aikana ehdin juuri ja juuri käsittelemään yhden bokashiastiallisen biojätettä bokashointipakkauksen avaamisesta multatehtaan tyhjentämiseen. Hitainta oli täyttää 16 litran bokashiastiaa kahden hengen taloudessa. Biojätteen hapattaminen ja multatehtailu sujuivat sen sijaan nopeasti, kumpikin noin kahdessa viikossa.
Bokashiin vai biojäteastiaan
Ruokahävikkiä kahden hengen taloudessa tuli ilahduttavan vähän. Vasta lähes kahden kuukauden täyttämisen jälkeen jouduin laittamaan astiaan homehtumaan päässyttä leipää. Vähän kärjistettynä astiaan tuntui päätyvän enimmäkseen banaaninkuoria ja kahvinporoja. Syntyvän jätteen määrää kuvaa, että kahden hengen taloudessa kuitenkin vain toinen juo kahvia. Bokashoitavaksi päätyi pääasiassa kasviperäisiä jätteitä ja jännitystä aiheuttivat savukalan jäänteet, joiden odotin tuoksahtavan astiassa. Mutta ei suinkaan: sinne ne katosivat hajuttomasti muun jätteen joukkoon.
Bokashiastian ihanteellinen täyttötahti olisi varmaan vähän ripeämpi kuin kokeilussa toteutunut, sillä täyttämisessä oli ajoittain useampi välipäivä. Astian hidas täyttyminen ei kuitenkaan aiheuttanut haju- tai muita haittoja. Onneksi on pieni takapiha ja keittiössä syntyvien jätteiden lisäksi mukaan kitkin esimerkiksi voikukkia, jotta bokashiin olisi jotain täytettä.
Kokeilun aikana vain kananluut päätyivät taloyhtiön biojäteastiaan, käytännössä kaikki muu meni bokashiin. Kokeilun aikana järjestetyssä tilaisuudessa tosin opin, että pehmopaperit, kuten nessut, sekä jäätelötikut voi laittaa biojäteastiaan. Toimivat kuulemani mukaan hyvänä kuivikkeena biojätteen joukossa. Lisäksi kahvinkeitosta jää jätteeksi suodatinpussit, joita en laittanut bokashiin. Taloyhtiön biojäteastialle on siis yhä käyttöä.
Multaa muuttolaatikosta
Multatehtaan perustin vessan nurkkaan muuttolaatikkoon, nätisti siihen bokashiastian viereen. Kätevintä tehdas olisi laittaa pihalle, mutta kaupunkitakapihalla vipeltää kaikenlaista jyrsijää ynnä muuta eikä minulla ole täysin jyrsijäsuojattua astiaa, joten sisätehdas kuulosti paremmalta ratkaisulta. Sitä se olikin – kunhan hautasin pintaan asti sojottamaan jääneen korren myös multaan. Yllättävän paljon hajua irtosi tuosta rikkaruohon varresta.
Multatehdasta tehdessä isolta tuntunut bokashiastia tuntui vielä isommalta. Piti kaivella aika paljon multaa ja saada sekä mullat että hapattuneet jätteet sekoitettua samaan laatikkoon sotkematta kovin paljon samalla. Pienempi bokashimäärä olisi helpompi käsitellä ainakin sisätiloissa.
Sisällä olevaa multatehdasta oli kuitenkin antoisaa tarkkailla. Laatikon kyljet tuntuivat muutaman päivän ajan lämpimiltä. Ei mitenkään kuumilta, mutta käteen selvästi lämpimiltä. Muutaman päivän jälkeen lämpö laski, eikä bokashista ole lisälämmittimeksi talvipakkasille. Multaantuminen oli hämmentävän nopeaa ja todellakin vain hieman yli kahden viikon jälkeen multatehdas oli työnsä tehnyt. Tuloksena oli muhevaa multaa ja joukosta erotti oikeastaan vain kananmunankuoren palasia.
Takapihalla
Kokeilusta sai osansa myös takapihan viljelylaatikko. Koin kuitenkin vähän hankalaksi taiteilla bokashinesteellä terästetyn kasteluveden kanssa, koska kastelu pitäisi tähdätä vain multaan, ei lainkaan lehdille. Tämän vuoksi pinaattia en kastellut näillä nesteillä lainkaan, valkosipulit ehtivät nauttia muutaman annoksen ja suurimman osan valutin kesäkurpitsalle ja porkkanoille. Kesäkurpitsa kukkii muuten lokakuussa edelleen ja yhä sieltä pukkaa syötävää. Myös porkkanoista tuli tuhteja.
Rusakoita neste ei ainakaan häirinnyt, sillä yksi pitkäkorva jäi kiinni valkosipulirivien välistä. Yhtä valkosipulin vartta oli maisteltu. Pitkäkorvien vuoksi on myös vaikea sanoa, miten punajuuri hyötyi tästä ravinteikkaasta kastelusta, sillä punajuurien naatit katosivat parempiin suihin.
Kokeilu kannustaa jatkamaan
Bokashikokeilun parasta antia on ollut mainiona tukena ja oppaana toiminut WhatsApp-ryhmä. Puuhassa nopeammin edenneiden kysymyksistä sai hyviä vinkkejä omaan, hitaammin edenneeseen projektiin. Pieni yhteisöllisyys oli se tuuppaus, jonka itse tarvitsin bokashoinnin aloittamiseen.
Minulta olisi jäänyt bokashi kokeilematta, jos ei olisi paikkaa eli takapihaa, jossa hyödyntää tuotoksia. Myös astioiden sijoittelu ja multatehtailu voi tuottaa haasteita, jos tilaa on vähän. Tällä hetkellä en saa multatehdasta fiksusti ulos suojaan sateelta ja jyrsijöiltä, joten koko prosessi tapahtuu sisällä. Multatehtaan perustaminen sisällä oli melkoista taiteilua. Kovin usein tehdasta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, joten tämän kanssa pärjännee.
Innostus ja kiinnostus bokashiin kantoi koko kokeilun ajan, eikä homma loppunut pilotin päättymiseen. Toinen astia on jo hyvää vauhtia täyttymässä, joskin bokashointi talven yli vielä arveluttaa: mihin sullon ja tyhjennän multatehtaan? Ehkä tässä vaiheessa vielä isolta tuntunut bokashiastia puolustaa paikkaansa ja tehtailla voi sitten keväämmällä. Kokeilun tulokset näkyvät toivottavasti myös ensi kesänä viljelylaatikon sadonkorjuun aikaan.
Tämän blogin on kirjoittanut Reetta Suominen. Hän osallistuu Lahti Living Lab:n toteuttamaan bokashi kokeiluun kesän ja syksyn 2022 aikana.
Kokeilu kuuluu laajaan Cities2030 hankkeeseen, jota rahoittaa Horizon2020 EU-ohjelma (www.cities2030.eu).
Olen asunut melkein koko elämäni taloyhtiöissä, joissa kierrätys on otettu hyvin huomioon. Helppoa ja mukavaa, itse vaan jaksat lajitella oikeaan saaviin. Tänä vuonna muutin omakotitaloon, jossa ei ole koskaan ollut biojätteen kompostointi mahdollisuutta. Olin tästä jopa hieman järkyttynyt, koska biojätteen laitto sekajätteen sekaan tuntui erittäin väärältä. Muuton yhteydessä kuluja oli aivan älyttömästi ja ensimmäisenä hankintalistalla ei ollut kompostoria. Silmiini osui mahdollisuus osallistua bokashointi kokeiluun ja kiinnostukseni heräsi, en ollut koskaan aikaisemmin edes kuullut moisesta. Lähdin mukaan puhtaasti siitä syystä, että halusin hyödyntää biojätteet enkä heittää niitä roskiin.
Perehdyin bokashointiin hankkeen tarjoamista tietolähteistä ja etsin muutakin tietoa. Aloitus tuntui hieman haastavalta ja se venyikin kesälomareissun vuoksi. Aluksi tuntui, että miten näitä biojätteitä voi pitää sisällä, lämpösessä, eikö tämä homehdu aivan täysin? Kokemusta kun oli avoimista biojäteastioista, joita joskus tullut vietyä turhan harvoin. Uskalsin kuitenkin aloittaa kokeilun, eikä aloituksen vaikeus ollut esteenä.
Bokashointi eteni hyvin. Astiaa pidettiin varastohuoneessa, joka taisi olla hieman turhan lämmin ja hajuhaittaa ilmeni jonkin verran. Olen hieman suuripiirteinen ihminen, enkä jaksa aina miettiä kuinka paljon jätettä on suhteessa rouheeseen. Rouheen ja hiilen suhde jätteisiin on jäänyt hieman epäselväksi, roiskaisu päälle. En ole myöskään jaksanut pilkkoa biomateriaalia kovin pieneksi, joka edesauttaisi prosessia.
Kesä eteni ja aina välillä tuli käytyä kokeilemassa, että joko sitä fermentointilitkua on alkanut erittymään. Aika monta kertaa kävin kokeilemassa, kunnes noin 8 viikon muhittamisen jälkeen mitta-astian pohjalle lirahti nestettä. Ensimmäiset nesteet käytin kesäkukkien lannoitukseen kasteluveden mukana. Tässä annostuksessa olin tarkka, en halunnut myrkyttää kasveja.
Pidemmän ajan kuluessa ämpäri tuotti useita mittoja fermentointinestettä. Käytin ne pääsääntöisesti puutarhan kastelussa ravintoaineina. Tomaatit ainakin tykkäsivät! Kokeilin myös putken avausta, mutta sen toimivuudesta ei tietoa. Kamalan hajun sai ainakin aikaiseksi kodinhoitohuoneeseen.
Oli aika keksiä, mitä bokashoidulle materaalille tekisi. Multatehdas kuulosti sitten kuitenki vaikealta ja tähän vaiheeseen oikeastaan oma bokashointi-intoni typpäsi. Olen aloitteleva omakotiasuja, joka juuri ja juuri tunnistaa puutarhassa olevat kasvit. Se, että osaisin vielä hoitaakin niitä on vähän vaiheessa. Tuntui vaikealta alkaa väsäilemään multatehdasta, kun perushommatkaan eivät vielä suju. En ehkä ollut ajatellut tätä vaihetta käytännössä niin pitkälle. Kivahan sitä jätettä oli keräillä, mutta jatkojalostus olikin eri asia.
Päädyimme siis ostamaan lämpökompostorin. Ilmoitus biojätteen lajittelusta on tehty kunnalle ja sekajätteen tyhjennysväliä pidennetty. Dumppasin jo fermentoituneet biojätteet lämpökompostoriin. Siitä komposti sai hyvät lähtökohdat prosessin käynnistykseen.
Tässä vaiheessa bokashointiastiat eivät olleet enää käytössä. Innostus laski. Kunnes tuli ensimmäinen yhteinen tapaaminen, jossa jaettiin kokemuksia ja sain kuulla, että bokashointi kannattaa lämpökompostoinnista huolimatta. Mielestäni näitä tapaamisia voisi olla esimerkiksi ihan alussa ja joskus keskivaiheilla kokeilua. Whatsapp ryhmä oli hyvä tuki, mutta sain ehdottomasti enemmän innostusta kokeiluun lähitapaamisesta.
Kaikki keinot materiaalien jatko käyttöön ovat ehdottomasti tervetulleita. En ollut koskaan ajatellut biojätteen potentiaalia bokashoinnin kautta. Lisäksi oli hyvä kuulla Salpakierron edustajalta biojätteen kierrätyksestä ja hyödyntämisestä Päijät-Hämeen alueella. Minusta tuntuu, että täällä oikeasti yritetään saada materiaalit mahdollisimman hyvin jatkokäyttöön.
Tällä hetkellä bokashointi on tauolla, mutta uskon palaavani sen pariin vielä pian. Varmaan viimeistään kun lämpökompostori lopettaa toimintansa sään viiletessä ja fermentointilitkulla saisi sen herätettyä. Kokeilu on ollut kaiken kaikkiaan positiivinen ja olen yrittänyt jakaa ilosanomaa muillekin. Läheiseni on innokas tomaatinviljelijä ja voisin kannustaa häntä kokeilemaan bokashointia ensi kesänä. Yhteinen kokemus lannoitteen toimivuudesta olisi mukava jakaa.
Tämän blogin on kirjoittanut Jaana Martikainen. Hän osallistuu Lahti Living Lab:n toteuttamaan bokashi kokeiluun kesän ja syksyn 2022 aikana.
Kokeilu kuuluu laajaan Cities2030 hankkeeseen, jota rahoittaa Horizon2020 EU-ohjelma (www.cities2030.eu).
Eläminen ympäristö huomioiden on ollut aina minulle tärkeää. Joissakin arjen asioissa ympäristön huomioiminen on helpompaa kuin toisissa. Jätteiden kierrättäminen varsinkin kaupunkialueella on minusta ollut varsin helppo tapa tehdä ympäristötekoja: riittää, kun lajittelee jätteitä eri astioihin kotipihassa ja joku kuljettaa jätteet pois silmistä. Jätteiden käsittely ei toki ole ratkaisu ylettömään kuluttamiseen ja syntyvän jätteen määrä sekä siihen vaikuttaminen on ihan oma juttunsa. Taatusti myös omassa arjessa on varaa parantaa ja huomioida oman toiminnan vaikutukset ympäristöön ja nykyisin myös ilmastoon aiempaa paremmin.
Pieni kaupunkitakapiha ja viljelylaatikko ovat herättäneet kiinnostukseni biojätteiden hyödyntämiseen omassa pihassa. Taloyhtiössä toki kierrätetään biojätteet – ja kuusi muuta jätejaetta – mutta olisihan se mainiota hyödyntää jätteet omalla pihalla. Samalla vähenisi tarve tuoda pihaan multaa tai lannoitetta muualta. Viljelylaatikon multa kun tuppaa hupenevan ja varsinkin keväällä mullan pinta näyttää aina vajonneen edellisvuodesta.
Kahden hengen taloudessa tavallinen komposti tuntuu kovin massiiviselta, eikä iso kompostori oikeastaan ole kovin viehättävä näky pienessä pihassa. Ainakin mielikuvani kotikompostista on melko iso ja jykevä astia, jonne eivät haittaeläimet pääse. Minulla ei ole kokemusta perinteisestä kompostoinnista, joten joka tapauksessa tässä ollaan uuden äärellä. Jätteiden lajittelussa sen sijaan olen jo vähintäänkin kokenut.
Lahdessa on kierrätetty kotitalouksien jätteitä monipuolisesti jo viime vuosituhannella ja jätteiden lajittelu eri astioihin on tuttua sieltä asti. Muistan yhä kokemani järkytyksen, kun opiskelupaikkakunnalla 2000-luvun alussa jätteistä lajiteltiin vain bio- ja sekajäte sekä keräyspaperi. Mikä kulttuurishokki valveutuneelle yliopisto-opiskelijalle, joka oli tottunut lajittelemaan aiemmin pari muutakin jaetta taloyhtiön astioihin.
Ennen tätä kokeilua olin jo tutkaillut bokashia jopa rautakaupan hyllyllä muun asioinnin ohella ja lueskellut aiheesta. Selvittely ja tutkailu ei ollut kuitenkaan johtanut toimintaan, vaan jäänyt vain pohdiskelun asteelle. Siksi mahdollisuus osallistua bokashikokeiluun ja saada vinkkejä sekä tukea puuhaan, oli mahdollisuus, jota ei kannattanut jättää käyttämättä. Bokashissa kiinnostaa pienen biojätemäärän kohtuullisen vaivaton ja hajuton käsittely kotona. Myös prosessin nopeus viehättää verrattuna tavalliseen kompostiin.
Bokashikokeilussa kiinnostaa paitsi oma takapiha, myös biojätteen käsittely ja keräys asuinalueilla. Esimerkiksi kapealla kotikadullani käy useita eri jäteautoja hakemassa eri jätteitä, eri pihoista ja eri päivinä. Uudistunut jätelaki tuonee tähän helpotusta, kun suurin osa jätekuljetuksista kilpailutetaan jatkossa keskitetysti jokaisen taloyhtiön tai kotitalouden oman järjestelyn sijaan. Josko sitten sama auto koukkisi yhteen kyytiin esimerkiksi kotikadun kaikki kartongit. Kuten perinteinen kompostointi, myös bokashointi vähentäisi tarvetta biojätteiden kuljettamiselle. Raskaiden ajoneuvojen ajelu kotikadulla vähenisi, mikä olisi parempi ilmastolle ja tekisi myös arjen liikkumisesta turvallisempaa.
Näillä pohdinnoilla lähdin täyttämään ensimmäistä bokashiastiaa.
Tämän blogin on kirjoittanut Maaret Kurki. Hän osallistuu Lahti Living Lab:n toteuttamaan bokashi kokeiluun kesän ja syksyn 2022 aikana.
Kokeilu kuuluu laajaan Cities2030 hankkeeseen, jota rahoittaa Horizon2020 EU-ohjelma (www.cities2030.eu).
2. VAIHE: MULTAAMINEN
Biojätteiden bokashoinnin toinen vaihe on hapatetun massan sekoittaminen multaan jyrsijöiltä suojatussa astiassa. Menetelmä sopii erinomaisesti:
Hätähousuille
Hapatettu aines murenee hipaisemalla mullan sekaan sekoittaessa. Sopivassa lämpötilassa multaantuminen tapahtuu nopeasti, jopa kahdessa viikossa. Uskomaton väite, joten oli liian piinallista odottaa senkän vertaa ja menin tonkimaan multatehtaana toimivaa muuttolaatikkoa jo puolentoista viikon kuluttua. Melkein kaikki oli kadonnut mullan sekaan! Ainoastaan isot tiiviit avokadon kivet ja jonkinlaisia nahkeita suikaleita, luultavasti vesimelonin paksuista kuorista, oli jäljellä!
Kerrostaloasujille
Multauksen nopeudesta ja helppoudesta yllättyneenä päätin kokeilla, onnistuisiko multaaminen talvella pienen kerrostaloasunnon lämmössä. Siivouskomeroon sijoittamaani isoon saaviin mahtui multaantumaan vähän pienempi määrä hapatettua biojätettä, ehkä jotain 5-10 litran väliltä. Aloin siis unelmoida kerrostaloasujan talvikäyttöön sopivasta pienemmästä hapatusämpäristä. Siivouskomeron uudelleensisustus onnistui ilmeisen hyvin, kun kukaan ei ole vieläkään huomannut siellä möllöttävää omituista multasaavia. Minkäänlaista hajua ei ole, kun peittelin multaantuvat jätteet vielä paksulla kerroksella pihalta kaivamaani kuivaa maa-ainesta. Ja siitä tuskin on huolta, että teini-ikäinen tyttäreni etsisi imuria.
Autottomille
Syksyä kohden alkoi valmistua runsain mitoin ravinteikasta elävää multaa. Vaikuttaa siltä, että ensi keväänä saan kerrostalon yhteispuutarhan istutukset kunnostettua ilman sitä jokakeväistä rääkkiä, jossa ähkyn ja puhisen fillarilla ylämäkeen Jopon tarakka multasäkkejä notkuen.
Hiilijalanjäljen pienentäjille
Multasäkkien siirtelyyn kyllästyneet autoilijatkin varmasti ilahtuisivat kun kevään puutarhatyöt pääsisi aloittamaan päästöttömästi ja bensaa tuhlaamatta, antamalla vanhojen istutusmultien uudistua. Bokashi-kompostoinnin multausvaiheessa fotosynteettiset bakteerit (rhodopseudomonas palustris) sitovat typpeä ja hiiltä, ja koko prosessin hiilipäästöt ovat huomattavasti tavallista kompostointiakin pienemmät. Multaamalla säästytään myös jätteiden kuljettamisesta syntyviltä kuluilta ja päästöiltä.
Yhteisöllisille
Jos multaamisvaiheen toteuttaminen tuntuu kerrostaloasujalle haastavalta, niin voihan ämpärin hapattuneen sisällön viedä tavalliseen tapaan taloyhtiön biojäteastiaan. Hanasta on valutettu nestettä, joten poisvietävää on jäljellä vain osa alkuperäisestä eikä kippausta tarvitse tehdä kuin kerran kuukaudessa. Jätteenkäsittelylaitoksessa hapatti sitten muuttuu mullaksi ja autojen biokaasuksi. Tai ehkäpä joku tuttava voisi haluta hakea maata parantavaa elämää tulvivan ämpärillisen omalle pihalleen? Kuinkahan monta omenaa kehtaisi pyytää maksuksi?
In the Cities2030 project, the Living Labs have explored the City Region Food System to understand it throughout. Living Labs have defined its vision 2030 and identified and analyzed the challenges.
As a result, Living Labs have co-created actionable and impactive action plans that encompass experiments, capacity-building actions, investments, and other necessary measures to make the transition aligned with the FOOD 2030 policy.
In the halfway of project Cities2030 execution, Living Labs shared and sparred with each other their action plans that they will implement during the next 24 months.
Internal Wrap-Up sessions are a safe environment for Living Labs to test their action plan, rehearse how to pitch and present their plan, learn from others, and share and test their ideas.
Partners of 10 Living Labs and 2 special missions participated in the 3 parallel Wrap-Up sessions on 29.9.2022. 90 minutes of knowledge exchange within 20 + participants.
Tämän blogin on kirjoittanut Maaret Kurki. Hän osallistuu Lahti Living Lab:n toteuttamaan bokashi kokeiluun kesän ja syksyn 2022 aikana.
Kokeilu kuuluu laajaan Cities2030 hankkeeseen, jota rahoittaa Horizon2020 EU-ohjelma (www.cities2030.eu).
1. VAIHE: HAPATUS
Biojätteiden bokashoinnin ensimmäinen vaihe on ruoantähteiden kerääminen ilmatiiviiseen ämpäriin hapattumaan. Menetelmänä biojätteiden hapattaminen sopii…
Kotiprofessorin tiedekokeiluksi
Biojätteiden lisäksi ämpäriin annostellaan lusikallinen mikrobi-rouhetta. EM-rouheen (lyhenne sanoista effective microorganism eli tehopieneliöt) maitohappobakteerit (lactobacillus casei, lactobacillus plantarum) ja hiivat (saccharomyces cerevisae) käynnistävät fermentoitumisen. Ruokajäte siis valmistetaan samaan tapaan kuin hapankaali tai hapanmaitotuotteet. Miten mielenkiintoinen prosessi tarkkailtavaksi!
Aistivaisille
Ällöttääkö biojäteastiaan mädäntyneistä hedelmistä valunut limainen tahma? Pilaako homehtuneen riisin henkeäahdistava pöllähdys kodikkaan keittiön tunnelman? Bokashi-ämpärissä biojätteet hapattuvat, joten haisevat murheet jäävät historiaan. Tuoksua voisi kuvailla happamaksi tai simaisaksi, raikkaaksi kuin kirpeän syyspäivän maahan pudonneiden lehtien hajoaminen tai täyteläiseksi kuin omenasiiderin mäski.
Laiskoille
Biojätteiden ulosvieminen ei ole ollut lempikotityöni. Sitä sai olla kärräämässä harva se päivä, jos harvemmin niin ne muuttuivat liian ällöttäviksi pussinkaan sietää. 16 litran bokashi-ämpärin täyttyminen kestää meillä kahden hengen taloudessa kuukauden tai kaksi. Astia tarvitsee siis tyhjentää vain kerran kuukaudessa! Sinne mahtuu ja mahtuu aina vain lisää porkkanankuoria ja omenanraatoja. Taianomaisen mahtumisen salaisuus on ylimääräisen nesteen poisvaluttaminen hanasta, niin että astian täytteeksi jää vain tiiviiksi litistetty kiinteä aines.
Kotipuutarhureille
Astiasta valutettu neste tuoksuu ihanaiselta ja on kullanarvoista maaperänhoitoainetta. Se sisältää paitsi ravinteita niin ennenkaikkea myös maata parantavia ja kasveja vahvistavia mikrobeja. Neste sekoitetaan kasteluveteen sekoitussuhteella 1:200, joten kerrostaloasujan huonekasveille ja parvekepuutarhalle tätä ihmeainetta riittää yllinkyllin ja ylikin. Jos pihalla ei ole mitään vihreää länttiä paranneltavaksi, niin ylimääräisen suotonesteen voi huoletta kaataa viemäriin. Sen bakteeristo auttaa putkia pysymään kunnossa ehkäisemällä levien kasvua ja tukkeutumien syntymistä.
Kiireettömille
Hapattuminen alkaa heti kun astiaa aletaan täyttää, ja sen annetaan jatkua vielä kahden viikon ajan ämpärin täytyttyä, kunnes biojätteet ovat muuttuneet mureaksi hapansäilykkeeksi. Jos juuri nyt ei ole sopiva elämänvaihe ämpärin sisällön jatkokäsittelyn pohtimiseen, niin sen voi antaa olla. Olen kuullut huhuja muutaman vuodenkin ajan ämpärissä odotelleesta hapatista, joka on säilynyt täysin ennallaan. Kunhan ämpäri ei pääse jäätymään, niin mitään kiirettä ei ole.
Suomen Tilastokeskuksen data kertoo että erilliskerätyn biojätteen merkittävin käsittelytapa on kompostointi ja mädätys. Suomessa käsitellään vuosittain n. 400 000 tonnia biojätettä sillä menetelmällä. Kotitalouksista kerätystä sekajätteestä n. 40 % on biojätettä.
Kuka prosessoi biojätteen Suomessa?
Vuosittain Suomen kunnissa kerätään ja prosessoidaan biojätettä lähes 500 000 tonnia. Kuinka monta toimijaa kerää ja käsittelee biojätettä? Mitä nämä toimijat ovat? Missä kunnissa nämä toimijat operoivat? Kuka ohjaa ja hallinnoi biojätteen käsittelyä? Millaiset ohjeistukset eri kunnissa on annettu biojätteen keräämiseen ja käsittelyyn? Millainen tilkkutäkki on suomalainen kunnissa toteutettava biojätteen käsittely?
Monta kysymystä, mutta vastauksen saaminen olikin vaikeaa. Tiedot ovat vaikeasti avoimista lähteistä löydettävissä. Tästä syystä Smart & Lean Hub Oy investoi aikaa siihen että keräsi tiedon, muodosti tietokannan ja visualisoi tuloksen PowerBi alustalla.
Ylläolevat karttakuvat ovat ruutukaappauksia uudesta karttapohjaisesta visualisoinnista, jonka Smart & Lean Hub Oy toteutti Power Bi alustalla.
Tämän blogin on kirjoittanut Outi Hurskainen. Hän osallistuu Lahti Living Lab:n toteuttamaan bokashi kokeiluun kesän ja syksyn 2022 aikana.
Olen ollut kiinnostunut bokashoinnista jo usean vuoden ajan, mutta astioiden hinnan takia en ole sitä kokeillut. Käytössäni on ollut lämpökompostori sekä avokompostori puutarhajätteelle. Asun pääosin yksin omakotitalossa.
Minun bokashi-urani alkoi kesäkuussa 2022 saadessani astiat ilmaiseksi tämän projektin myötä. Astioiden värivalikoima oli laaja, ja sain mieleiset, keittiöön sopivat ruskea-valkoiset astiat. Halusin sijoittaa ne keittiöön muiden roska-astioiden viereen, jotta käyttö on mahdollisimman helppoa. Päivittäiset biojätteet kerään 10 l ämpäriin, joka on bokashisankojen vieressä vetolaatikossa. Ryhmän vinkkien perusteella merkkasin hanan kiinni-asennon tussilla näkyvämmäksi.
Käytännössä bokashiastiat otin käyttöön heinäkuussa. Biojätettä tulee noin 5 litraa viikossa, ja se koostuu pääosin suodatinkahvista ja juuresten kuorista. En pilko, erottele enkä käsittele jätettä mitenkään. Pohjalle laitoin talouspaperin, mutta koska kahvisuodatin pusseja tulee jätteeseen niin paljon, en usko että paperi on tarpeen.
Nestettä olen käyttänyt satunnaisesti huonekasveille ja kasvihuoneessa (1tl/5 litraa vettä) . Loput kippasin lämpökompostoriin. Pitää jatkossa ottaa talteen jääkaappiin ja käyttää vaikka viemärinavaajana tai puutarhakompostin prosessointiin, kuten ryhmässä neuvottiin.
Ensimmäisen ämpärin tyhjensin suoraan bokashiin, ja se oli aivan liian iso satsi, vaikka laitoin bokashirouhetta vähän väliinkin. Bokashi haisi pahalle joka kerta kun avasin kannen. Parempi tapa on lisätä bokashiin pari kertaa viikossa. Tiivistämällä bokashia jätettä menee astiaan useita ämpärillisiä. Tyhjennysväli pitenee siis huomattavasti verrattuna lämpökompostoriin. Joskus laitan biohiiltä tai rouhetta suoraan biojäteastiaan, jos se haisee tai kerää banaanikärpäsiä. Pilkkomista en vieläkää harrasta.
2 ensimmäistä bokashia tyhjensin lämpökompostoriin, mutta luettuani Skillnadens trägård -facebook sivua, ymmärsin että jätteen lappaminen astiasta toiseen on turhaa ajan haaskausta.
Niinpä testasin seuraavaa: 15.8. kaivoin kuopan tyhjän lavakauluksen multaan, ja kippasin bokashin sinne. En sekoitellut sitä mitenkään. Päälle 15 cm kerros lämpökompostorin puoliksi palanutta multaa, jossa oli valtavasti lieroja. Rottaongelman takia tämä ei ole Suomessa laillista, mutta kokeilun nimissä näin saattoi tehdä. Minulla on pihassa myös 2 metsästävää kissaa, joten jyrsijöistä ei ole ollut ongelmia, eikä niitä ilmestynyt nytkään.
3 viikon kuluttua kaivoin kuopan auki ja löysin erityisen muhevaa multaa. Mullasta erotin kananmunan kuoria, avokadon kuoren palan sekä suodatin teepusseja. Kahvisuodattimia ei erottunut, vaikka niitä oli paljon. Maatuminen oli siis ollut nopeaa ja tehokasta! Todella paljon parempi tulos kuin lämpökompostorissa ikinä!
Sisällä ei ole multapankkia, mutta olen varannut pohjasta haljenneen saavin ja kannen, sekä multaa kasvihuoneeseeni, ja saanen siihen syksyllä ainakin pari ämpärillistä ennen talvea. Tila ei ole lämmin, mutta kasvihuone on kuitenkin lämpimämpi kuin ulkotila. Kokeilen riittääkö lämpö.
Talvea varten olen tyhjentänyt lämpökompostorin. Pitää järjestää vielä multaa johon fermentoituneen jätteen voi sekoittaa ennen kompostoriin laittamista. Kompostikuoriketta ei kuulemma tarvitse, mikä olisi mahtavaa, sillä säkkien ostaminen ja raahaaminen on työlästä. Uskon, että fermentoinnin ja tiivistymisen ansiosta tilavuuskin riittää paremmin talven yli.
Syvällinen perehtyminen bokashointiin on vielä aivan kesken, mutta ehdottomasti tämä on tullut jäädäkseen. Jos muutan joskus kerrostaloon, aion jatkaa sielläkin, koska roskikselle ei tarvi mennä usein, kun jäte menee pienempää tilaan.
Lahti Living Lab carries out an experiment: Bokashi – Food waste bio composting. The coordinator of the lab is SLEAN (P14).
The experiment was initiated in June 2022 and it was closed by the end of September 2022. The ideation phase took circa half a month in June. The building phase which overlapped ideation and monitoring lasted from the middle of June until the end of July. The monitoring phase lasts from the middle of June until the end of September. The learning phase lasted from July until the end of September.
1. CRFS Vision 2030 and the challenge
Lahti Living Lab carries out innovation actions that contribute to EU, city of Lahti, and Cities2030 visions and objectives.
EU Food 2030 policy: Nutrition for sustainable and healthy diets. Food systems supporting a healthy planet. Circularity an resource efficiency. Innovation and empowering communities
The Lahti Living Lab’s experiment at Cities2030 is “Bokashi – Food waste bio composting”. Its objective is to explore bio-composting food waste from the table to the fields to enhance inhabitants’ positive carbon handprint, self-sufficiency, and resilience.
See figure 1.
2. Key change drivers
The general and individual change drivers are listed in figure 1. The list of general change drivers is developed based on an analysis of EU-, national- and regional initiations and actions. They are for example set EU, national and city goals, new recycling and bio waste legislation and regulation. The list of individual change drivers is a summary of experiment participants’ motivation factors.
The 10 experimentalists replied to the survey about which of the listed change drivers were in their opinion the most relevant and important. Which change factors influence most of their thinking and behavior?. The most influential change factors are all linked to the experimentalists’ subjective benefits: reducing the cost of public waste management, enhancing awareness and capacity, getting organic and rich soil and fertilizer, enhancing home garden growth and wellbeing, and disposal of food waste in an ecological and easy manner. The key change factors are noted in figure 1 with a red tag.
Figure 1: Experiment 1: visions, objectives, change drivers and nudges.
4. Multi-actor nudges and interventions to promote food waste bio composting and bokashi
4.1. Nudge 1: Establish a community of practice
The bokashi experiment of Lahti Living Lab target group is wide, not by quantity but by coverage of the target group. The experiment aims to engage and influence on following actors:
10 experimentalists (see the youtube video below)
2 experts of experience
Regional policymakers: Päijät-Häme Regional Council
City of Lahti policymakers: Lahti Region Waste Management Authority
The public body that in practice is handling the food waste: Salpakierto Oy
Academia: University of Oulu
Business: BioProffa/Esbau Oy
Other inhabitants
In addition to the above stakeholders, the experiment has looped other stakeholders and experts that represent e.g. horticulture, microbiology, food advisory, capacity building organization, and urban greening planning expert. Totally 27 people are considered to be in the communication loop.
The experiment aims to engage and impact simultaneously all engaged actors. The aim is to create actionable conditions (policymakers, policy implementers), obtain objective evidence of the applicability and effects (researchers), explore and uptake functional bokashi process (process know-how, goods, and consumable suppliers), and finally learn and test food waste bio composting in households.
4.2. Nudge 2: Bokashi buckets and starters guidance
All 10 experimentalists received a bokashi package and starters’ guidance in June 2022.
4.3. Nudge 3: Analysis of bokashi drivers and obstacles
At the beginning of the experiment, a deep dive into bokashi change drivers and obstacles was conducted. The purpose of the analysis was twofold: firstly to find out the subjective motivational factors of the experimentalists, but also to extend their know-how of the EU, national and local change drivers which are typically related to the legislation and regulation.
Figure 2: Bokashi change drivers and obstacles
The aim of the exercise was also to identify which of the change drivers may have an impact on the systemic transformation of the City Region Food System (Figure 3). We identified that new waste management, particularly bio waste, regulations and laws affect food waste management, models, and structures. Also, the availability of bokashi and bio-composting goods and equipment paves the path to transformation. In a summary, the regulations urge us to consider starting bio-composting in households, and on the other thanks to equipment, the threshold to start bio-composting is lower than before. This situation is the starting point for the bokashi experiment.
Figure 3: Legislation, regulation and facilities to enhance urban food waste management
4.4. Nudge 4: Online peer support
The activation of the low-threshold Whats App group enables peer support among experimentalists.
4.5. Nudge 5: Online expert by experience support
The engagement of 2 Experts of Experience in the group appeared to be truly a value-adding nudge. They supported the experimentalists, and brought in their practical know-how of the bokashi process.
4.6. Nudge 6: Social media visibility and public experiment
The experiment was communicated and shared in Facebook, Linkedin, Twitter and Instragram by experimentalists, by other stakeholders and by the coordinator of the experiment. The aim was to create encouraging pressure on the experimentalists and bring out their positive handprint on food waste management.
4.7. Nudge 7: Self-reflection on bokashi experiment
All 10 experimentalists are committed to delivering 2 either blogs or video in which they reflect on the experiment. The submission deadline is the end of September 2022. The deliverables are saved into http://www.smartlean.fi web page and distributed through social media. https://smartlean.fi/category/bokashi/
4.8. Nudge 8: An initiation for public bokashi course
At the Lahti region, there has been no offering of a bokashi course by any institution. The plan to start a short course next spring or latest 2023 autumn is in the process. The course will contribute to raising awareness and building capacity for bio-composting and bokashi.
4.9. Nudge 9: Matchmaking urban agriculture and Urban Greening Plans
In the Lahti region, urban agriculture is modest and practices are undeveloped. However, the city supports the rent of allotments by providing the land areas. Urban agriculture is part of the Urban Greening Plans that municipalities are required to deliver. It’s part of the European Green Deal and EU Biodiversity Strategy 2030. The experiment coordinator has communicated with a body (SYKE) that contributes to the development of Urban Greening Plans at the national level. The aim is to influence the city of Lahti to update the Urban Greening Plan and integrate urban agriculture into the content.
4.10. Nudge 10: Contribution to the ongoing academic research
Biodiverse Anthropocenes is a Research Programme of the University of Oulu supported by the Academy of Finland PROFI6 funding (2021-2026). This innovative and transdisciplinary research initiative brings together scholars from across the social and natural sciences to collaboratively investigate the biodiversity loss currently threatening multi-species well-being and planetary sustainability, and to generate future-oriented solutions both in the Arctic and around the planet.
Bokashi bio-composting is considered in the research program as a mode of urban waste management. Lahti Living Lab bokashi experiment has given a tiny input to the program. The Bokashi experiment is one of the ongoing local case studies in Finland.
4.11. Nudge 11: Lobbying to harmonize national urban food waste procedures on bokashi
Due to the novelty of bokashi and also to the recent update on bio-waste management law, the waste management authorities’ practices related to bokashi vary in different regions in Finland. The aim is to influence firstly local waste management authorities’ insight and interpretation so that it gives an opportunity to carry out the bokashi type of bio composting solutions. The second aim is to communicate the different practices to show the variation. .
4.12 Nudge 12: Capacity-building event 25.8.2022
The below youtube video allows you to peek at the capacity-building event that was arranged by Lahti Living Lab on Thursday 25.08.2022 at the idyllic premises of Ahtiala Old Railway Station. Nearly 20 women share knowledge, experiences, and insights on food waste recycling, bio-composting, and bokashi composting.
Figure 4. Capacity-building event at Ahtiala old railway station
5.1 Lahti Living Lab’s innovation actions, results, and analysis of results
Innovation actions:
Innovation actions aka experiment’s results:
5.2 Anticipated and actual action per SMART Goals
The four first indicators are on the city, region or national level. In short term, the experiment has no impact on them. In long term – 5 years – the enhanced bio composting solutions, including bokashi, has an impact on the three first indicators, but the main reason for the transition is the improved laws and regulations. Bokashi experiment raises awareness of the importance of soil in food production and household gardens, and thus in a tiny way impacts food self-sufficiency in Finland.
The other indicators in the table are directly linked to the implementation of the experiment. Only one goal was not achieved, which is the goal to deliver innovation. The other goals were achieved or exceeded.
6. Expected impacts
The result aims to influence research, policymakers, policy implementations, and capacity-building institutions. They have a key role to raise awareness of different food waste management solutions that households can and will apply. After 5 years, inhabitants will separate better the biowaste than today. Those who are able to bio-compost by using isolated heat composters are the mainstream. But there is also room for those urban citizens who want to show their positive carbon handprint and process their food waste into enriched organic soil and fertilizer. For them, bokashi bio-composting will be a well-known, available and feasible solution.
The reuse of food processing residuals in the household gardens to renovate soil and enhance plant growth and yield has an impact on inhabitants and city regions. The impact reflects on inhabitants’ empowerment, resilience, and self-sufficiency in urban agriculture and food production. It has positive impacts also on biodiversity. Urban agriculture binds carbon which fosters carbon neutrality and thus mitigates climate change.
7. Additional material
Linder N, Lindahl T and Borgström S (2018) Using Behavioural Insights to Promote Food Waste Recycling in Urban Households—Evidence From a Longitudinal Field Experiment. Front. Psychol. 9:352. doi: 10.3389/fpsyg.2018.00352, accessible at https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpsyg.2018.00352/full
.jpg.5c88ebfefba2fb55087b5e080f353546.jpg)
Smart & Lean 
