Change(K)now! aims to promote a change of mindset in food supply systems from disposable to reusable crockery and packaging for different types of use.
The INTERREG Baltic Sea Region programme is funding the project activities, which are being carried out by more than 20 partners.
The purpose of the 2nd General Assembly was the finalisation of the draft solutions and test plans for 4 thematic pilots.
Dinner together in the old town to encourage networking and partnerships.
Acknowledgement
Change(K)now! project is co-funded by Interreg Baltic Sea Region. The project’s main objective is a mindset change from single-use to circular or multiple-use of food delivery systems in cities and residents of the Baltic Sea Region.
Pakkauskehityksessä on löydettävä tasapaino usean näkökulman ja vaatimuksen välillä. Kierrätettävyyden, muovin vähentämisen ja hiilijalanjäljen pienentämisen lisäksi valintoihin vaikuttavat elintarvikkeen säilyvyysaika ja laatu, pakkauksen toimivuus ja houkuttelevuus, materiaalin uusiutuvuus sekä pakkaus- ja kierrätyskustannukset.
Ihanteelliset pakkaukset auttavat pienentämään ruokahävikkiä ja käyttävät nuukasti optimaalisia pakkausmateriaaleja ilman että se heikentää pakkauksen ominaisuuksia tai kuljetuksen aikaista kestävyyttä.
Ammattikeittiössä ja etenkin tuotantokeittiössä käsitellään arvoketjun yläjuoksun eli elintarviketuotteen valmistajien, tukkukauppojen ja kuljetusyritysten käyttämiä pakkauksia.
Paljonko syntyy pakkausjätettä kun ammattikeittiössä tuotetaan miljoona lounasta?
EU:n pakkausdirektiivi edellyttää mm., että pakkausten määrä vähenee 5 % vuoteen 2030 mennessä, 10 % vuoteen 2035 mennessä ja 15 % vuoteen 2040 mennessä. Miten tähän tavoitteeseen päästään ammattikeittiössä? Millaisia muutoksia ja kehitystoimia tarvitaan koko arvoketjussa?
Vuonna 2021 EU:ssa syntyi yhteensä84,3 miljoonaa tonnia pakkausjätettä, mikä on 4,8 miljoonaa tonnia enemmän kuin vuotta aiemmin. Suurin osa pakkausjätteestä oli paperia ja kartonkia (40,3 %), minkä jälkeen suurimmat kategoriat olivat muovi (19 %), lasi (18,5 %), puu (17,1 %) ja metalli (4,9 %).
Uusien EU sääntöjen tavoitteena on vähentää pakkausjätteen määrää sekä uudelleenkäyttää ja kierrättää pakkauksia. Säännöt keskittyvät erityisesti muovipakkauksiin, sillä ne ovat erityisen haitallisia ympäristölle.
Ammattikeittiön näkökulmasta seuraavat säännöt on huomioitava elintarvikkeiden hankinnoissa, ruokatuotannossa ja ruuan jakelussa.
asetetaan tavoitteita pakkausten määrän vähentämiselle (5 % vuoteen 2030 mennessä, 10 % vuoteen 2035 mennessä ja 15 % vuoteen 2040 mennessä)
kielletään tietyt muovipakkaukset: erittäin ohuet muovipussit, muovipakkaukset tuoreille hedelmille ja vihanneksille, pienet yksittäispakkaukset kastikkeille, sokerille ja vastaaville tuotteille, pienoiskokoiset kosmetiikkapakkaukset sekä matkalaukkujen muovikääreet lentokentillä tammikuusta 2030
kielletään tammikuusta 2030 alkaen pysyvät orgaaniset yhdisteet (niin sanotut ikuisuuskemikaalit), joita käytetään tekemään ruokapakkauksista tulen- ja vedenkestäviä ja joilla voi olla terveysvaikutuksia
edistetään pakkausten uudelleenkäyttöä ja mahdollisuuksia täyttää ne uudelleen asettamalla tavoitteita uudelleenkäytettäville pakkauksille ja antamalla kuluttajille mahdollisuus tuoda omat astiat noutoruoalle ja -juomille
vaaditaan, että jäsenmaat kannustavat hanaveden tarjoiluun uudelleenkäytettävässä tai -täytettävässä muodossa ravintoloissa, kanttiineissa, baareissa, kahviloissa ja pitopalveluissa
otetaan käyttöön tiukempia kriteereitä kierrätettävyydelle
Acknowledgement
Change(K)now! project is co-funded by Interreg Baltic Sea Region. The project’s main objective is a mindset change from single-use to circular or multiple-use of food delivery systems in cities and residents of the Baltic Sea Region.
Credit: Behoerde fuer Umwelt Energie Klima Agrarwirtschaft
Tutkittua tietoa tilanteeseen kun teemme valinnan käytämmekö kertakäyttöisiä vai uudelleenkäytettäviä ruokailuvälineitä. Kyse on siis kiertotalouden edistämisestä.
Many EU funded projects have grasped the idea to involve different stakeholder groups into the project execution. The multi-actor approach and quadruple helix model have became a real tool and concept for project managers.
The idea is to promote diverse stakeholder groups participation into project planning and implementation. Stakeholders provide insights and feedback to project execution. They guide it as an local Advisory Board. When it comes the time to exploit the project results, the active and powerful stakeholder members become agents and ambassadors to amplify project activities on replication and exploitation of results.
In the INTERREG Baltic Sea Region project Change(K)Now! we aim to impact on food packaging practices in the institutional catering value chain.
The value chain mapping (see the pic below) assists to identify the relevant stakeholder members who have interest of and power to influence on the institutional catering value chain. In the project we explore the material- and associated information processes, as well as we aim to grasp the overall management principles and policies associated to the institutional catering value chain.
The value chain map of the institutional catering in Lahti primary schools and kindergarten, 2024
The project team together with stakeholders has defined the following Circular Economy goals for the value chain of the institutional catering in Lahti primary schools and kindergarten.
