Categories
INTERREG Baltic Sea Region Change(K)now Yleinen

Ammattikeittiöt ja EU:n pakkausjätedirektiivi

Pakkauskehityksessä on löydettävä tasapaino usean näkökulman ja vaatimuksen välillä. Kierrätettävyyden, muovin vähentämisen ja hiilijalanjäljen pienentämisen lisäksi valintoihin vaikuttavat elintarvikkeen säilyvyysaika ja laatu, pakkauksen toimivuus ja houkuttelevuus, materiaalin uusiutuvuus sekä pakkaus- ja kierrätyskustannukset.

Ihanteelliset pakkaukset auttavat pienentämään ruokahävikkiä ja käyttävät nuukasti optimaalisia pakkausmateriaaleja ilman että se heikentää pakkauksen ominaisuuksia tai kuljetuksen aikaista kestävyyttä.

Ammattikeittiössä ja etenkin tuotantokeittiössä käsitellään arvoketjun yläjuoksun eli elintarviketuotteen valmistajien, tukkukauppojen ja kuljetusyritysten käyttämiä pakkauksia.

Paljonko syntyy pakkausjätettä kun ammattikeittiössä tuotetaan miljoona lounasta?

EU:n pakkausdirektiivi edellyttää mm., että pakkausten määrä vähenee 5 % vuoteen 2030 mennessä, 10 % vuoteen 2035 mennessä ja 15 % vuoteen 2040 mennessä. Miten tähän tavoitteeseen päästään ammattikeittiössä? Millaisia muutoksia ja kehitystoimia tarvitaan koko arvoketjussa?

Vuonna 2021 EU:ssa syntyi yhteensä 84,3 miljoonaa tonnia pakkausjätettä, mikä on 4,8 miljoonaa tonnia enemmän kuin vuotta aiemmin. Suurin osa pakkausjätteestä oli paperia ja kartonkia (40,3 %), minkä jälkeen suurimmat kategoriat olivat muovi (19 %), lasi (18,5 %), puu (17,1 %) ja metalli (4,9 %).

Parlamentti hyväksyi uudet pakkausjätettä koskevat säännöt huhtikuussa 2024 (Packaging and Packaging Waste Directive PPWD).

Uusien EU sääntöjen tavoitteena on vähentää pakkausjätteen määrää sekä uudelleenkäyttää ja kierrättää pakkauksia. Säännöt keskittyvät erityisesti muovipakkauksiin, sillä ne ovat erityisen haitallisia ympäristölle.

Ammattikeittiön näkökulmasta seuraavat säännöt on huomioitava elintarvikkeiden hankinnoissa, ruokatuotannossa ja ruuan jakelussa.

  • asetetaan tavoitteita pakkausten määrän vähentämiselle (5 % vuoteen 2030 mennessä, 10 % vuoteen 2035 mennessä ja 15 % vuoteen 2040 mennessä)
  • kielletään tietyt muovipakkaukset: erittäin ohuet muovipussit, muovipakkaukset tuoreille hedelmille ja vihanneksille, pienet yksittäispakkaukset kastikkeille, sokerille ja vastaaville tuotteille, pienoiskokoiset kosmetiikkapakkaukset sekä matkalaukkujen muovikääreet lentokentillä tammikuusta 2030
  • kielletään tammikuusta 2030 alkaen pysyvät orgaaniset yhdisteet (niin sanotut ikuisuuskemikaalit), joita käytetään tekemään ruokapakkauksista tulen- ja vedenkestäviä ja joilla voi olla terveysvaikutuksia
  • edistetään pakkausten uudelleenkäyttöä ja mahdollisuuksia täyttää ne uudelleen asettamalla tavoitteita uudelleenkäytettäville pakkauksille ja antamalla kuluttajille mahdollisuus tuoda omat astiat noutoruoalle ja -juomille
  • vaaditaan, että jäsenmaat kannustavat hanaveden tarjoiluun uudelleenkäytettävässä tai -täytettävässä muodossa ravintoloissa, kanttiineissa, baareissa, kahviloissa ja pitopalveluissa
  • otetaan käyttöön tiukempia kriteereitä kierrätettävyydelle

Acknowledgement

Change(K)now! project is co-funded by Interreg Baltic Sea Region. The project’s main objective is a mindset change from single-use to circular or multiple-use of food delivery systems in cities and residents of the Baltic Sea Region.

Categories
INTERREG Baltic Sea Region Change(K)now Yleinen

Kerta vai kesto?

Credit: Behoerde fuer Umwelt Energie Klima Agrarwirtschaft

Tutkittua tietoa tilanteeseen kun teemme valinnan käytämmekö kertakäyttöisiä vai uudelleenkäytettäviä ruokailuvälineitä. Kyse on siis kiertotalouden edistämisestä.

Päijät-Hämeen Liiton Johanna Snell kirjoitti aiheesta https://paijat-hame.fi/uudelleenkaytettavia-mukeja-ja-kertakayttoastioiden-kieltoja/

Projektin tekemä selvitys löytyy täältä: https://interreg-baltic.eu/wp-content/uploads/2024/05/ChangeKnow_Catalogue_2024.pdf

ChangeKnow #INTERREG #BalticSeaRegion #Kiertotalous

Categories
CITIES2030 Horizon2020-CITIES2030 INTERREG Baltic Sea Region Change(K)now

Stakeholder and value chain mapping in Change(K)Now!

Many EU funded projects have grasped the idea to involve different stakeholder groups into the project execution. The multi-actor approach and quadruple helix model have became a real tool and concept for project managers.

The idea is to promote diverse stakeholder groups participation into project planning and implementation. Stakeholders provide insights and feedback to project execution. They guide it as an local Advisory Board. When it comes the time to exploit the project results, the active and powerful stakeholder members become agents and ambassadors to amplify project activities on replication and exploitation of results.

In the INTERREG Baltic Sea Region project Change(K)Now! we aim to impact on food packaging practices in the institutional catering value chain.

The value chain mapping (see the pic below) assists to identify the relevant stakeholder members who have interest of and power to influence on the institutional catering value chain. In the project we explore the material- and associated information processes, as well as we aim to grasp the overall management principles and policies associated to the institutional catering value chain.

The value chain map of the institutional catering in Lahti primary schools and kindergarten, 2024

The project team together with stakeholders has defined the following Circular Economy goals for the value chain of the institutional catering in Lahti primary schools and kindergarten.